Heinäkuussa Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti yli sata lakia yhden päivän aikana. Samalla kiristettiin myös Putinin kymmenen vuotta sitten masinoimaa agenttilakia.
Venäjän rikoksista kirjan kirjoittanut ja aiheesta podcastia pitävän Katariina Brömsin mukaan Venäjän lakien tulkinta on kirjavaa. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi jo vuonna 2012 voimaan tulleita agenttilakeja voidaan tulkita löyhästi.
Sananvapauden rajoittaminen Venäjällä ei ole ainoastaan sota-aikaa leimaava ilmiö, vaan sillä on pidemmät juuret.
Agenttilakien taustalla on vuonna 2011 presidentinvaalien väärinkäytöksistä johtuneet protestit. Istuvan johdon kritisointi haluttiin tukahduttaa uuden lain avulla. Arvostelua kohdannut Vladimir Putin halusi vaientaa kriitikoiden äänet ja siitä lähtien sananvapautta on kiristetty edelleen – viimeksi viime kuussa.
Nyt agenttien joukossa on niin muusikoita, toimittajia kuin ihmisoikeusjärjestöjä. Tarkoituksena on edelleen lopettaa toiminta, joka voi häiritä venäläistä hallintoa.
– Huomiota on herättänyt se, että nyt artisteja, toimittajia ja aivan tavallisia ihmisiä on leimattu agenteiksi, eivätkä he voi toimia Venäjällä, Bröms kertoo.
– Jos sinulla on esimerkiksi joku lyriikka, joka käsittelee nykyistä tilannetta, se nähdään huonona.
1:56
Jo viime keväänä suosittu venäläinen verkkolehti Meduza sai ulkomaisen agentin leiman ja venäläisten pääsy lehden sisältöihin estettiin.
Lain kiristämisen myötä organisaation tai henkilön, joka toimii "ulkomaisen vaikutuksen alaisena" voidaan katsoa olevan ulkovaltojen agentti. Toisin sanoen esimerkiksi Venäjällä työskentelevän ulkomaalaisen henkilön voi nähdä toimivan agenttina.
500 ruplasta rankempiin tuomioihin
Alun perin agentiksi voitiin katsoa ainoastaan tahot, jotka saivat ulkomaalainen rahoitusta. Nyt myös tahot, joille ei tule rahavirtaa ulkomailta, voidaan nähdä agentteina.
Tuomiot ovat vaihtelevia, ja toisinaan rajujen sakkojen päätarkoituksena on ajaa organisaatio toimintakyvyttömäksi.
– Sakko voi olla joko 500 ruplaa tai se voi kasvaa miljooniin asti.
– Pahimmassa tapauksessa, jos toiminta ei lopu niin voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, Bröms kertoo
Uusien lakien mukaan Venäjän kansalaisilta kielletään ei-toivottujen organisaatioiden toimintaan osallistuminen ulkomailla.
Suomessa on eniten keskustelua herättänyt valheellisen tiedon levittämistä koskeva laki. Lain mukaan "valeuutisten" levittämisestä Venäjän armeijaan liittyen voi saada jopa 15 vuoden vankeustuomion.
Brömsin mukaan tuomio on pitkä siksi, että tapaukset vertautuvat sotarikoksiksi.
– Suurimmaksi osaksi nämä lait, jotka Venäjällä ovat tulleet voimaan ovat hyvin laajoja ja niitä on vaikea tulkita yksiselitteisesti, ja harvoin niitä tulkitaankaan yksiselitteisesti.