Suomalaiset henkirikokset ovat usein melko samankaltaisia. Teimme karkean listan tyypillisen suomalaisen henkirikoksen ominaispiirteistä. Lista on mukailtu Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Optulan Rikollisuustilanne 2013 -tutkimuksesta.
Tekoalue: Lappi
Vuosina 2010–2013 rikollisuustaso oli matalin Ahvenanmaalla (0,0 henkirikosta sataatuhatta asukasta kohti) ja korkein Lapissa (3,8).
Perinteisesti matalan henkirikollisuuden Etelä-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla henkirikollisuuden taso on viime vuosina pysynyt alle maan keskitason. Suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla rikollisuustason kehitys on ollut kuitenkin kasvava. Sen sijaan korkean rikollisuustason Itä- ja Pohjois-Suomessa rikollisuustaso on laskenut selvästi viime vuosina. Poikkeuksen ovat muodostaneet Kymenlaakso ja Lappi.
Henkirikollisuuden tason ja alkoholin kulutuksen välillä on tilastollinen yhteys alueellisesti. Keskimäärin henkirikollisuuden taso on maakunnassa sitä korkeampi, mitä korkeampi on alkoholin kulutus.
Tekopaikka: Yksityisasunto
Valtaosa tapoista, murhista ja surmista tapahtuu yksityisasunnoissa. Yksityisasunnoissa ja muissa yksityisissä tiloissa tapahtui viime vuonna 80 prosenttia henkirikoksista.
Optulan mukaan tekopaikoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Pitkällä aikavälillä muutosta on kuitenkin tapahtunut. 1960-luvulla alle puolet henkirikoksista tehtiin yksityisasunnoissa. Muutosta selittää muun muassa kaupungistuminen.
Nuorten tekemistä henkirikoksista edelleenkin suurempi osa tapahtuu julkisilla paikoilla.
Tekijä: Humalassa oleva mies
Pääosa henkirikoksen tekijöistä on rikoshetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Miehillä yhteys alkoholin ja henkirikoksen välillä on erityisen vahva. Myös henkirikoksiin osallisina olleista naisista enemmistö oli humalassa, osuudet olivat kuitenkin alhaisempia kuin miehillä.
68 prosentissa viime vuosina tehdyistä aikuisten välisistä henkirikoksista kaikki osapuolet ovat olleet rikoshetkellä humalassa ja 82 prosentissa joku osapuolista on ollut humalassa.
Uhri: Humalassa oleva mies
Pääosa henkirikoksen aikuisista uhreista on rikoshetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Sukupuolesta riippumatta uhrien keskimääräinen humalatila rikoshetkellä on selvästi syvempi kuin tekijöiden.
Henkirikosten uhreista oli vuosina 2003–2012 naisia 31 prosenttia.
Ikä: Tekijät uhrejaan nuorempia
Henkirikosten tekijät ovat keskimäärin uhrejaan nuorempia. Rikollisuustaso on miehillä korkeimmillaan 20 ja 35 ikävuoden välillä ja naisilla 25 ja 45 ikävuoden välillä.
Korkeimmillaan riski joutua henkirikoksen uhriksi on miehillä 25 ja 60 ikävuoden välillä ja naisilla vastasyntyneenä sekä myöhemmin 40 ja 50 ikävuoden välillä.
Työssäkäynti: Harva ansiotyössä
Vaikka valtaosa vuosina 2003–2012 henkirikoksen osapuolena olleista miehistä ja naisista oli työikäisiä, suhteellisen harva heistä oli työelämässä. Ansiotyössä miessyyllisistä oli 18 prosenttia ja naissyyllisistä 23 prosenttia. Työttömien ja varhaiseläkeläisten osuus miessyyllisistä oli 67 prosenttia ja naissyyllisistä 50 prosenttia.
Miesuhreista 16 prosenttia ja aikuisista naisuhreista 29 prosenttia oli ansiotyössä. Aikuisista miesuhreista 62 prosenttia ja naisuhreista 36 prosenttia oli työttömänä tai varhaiseläkkeellä.
Koulutus: Matala koulutustaso
Uhrin ja tekijän koulutustaso on keskimääräistä alhaisempi sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Myös osapuolten ammattikoulutus on keskimääräistä heikompi.
Huomattava osa henkirikosten osapuolista on lisäksi päihteiden ongelmakäyttäjiä.
Perhe: Mies perheetön, nainen avoliitossa
Henkirikollisuuden riskiryhmiä ovat yksin asuvat miehet ja avoliitossa elävät naiset.
Yhteistä henkirikoksiin syyllistyneille ja niiden uhriksi joutuneille miehille on perhesuhteiden puuttuminen. Aikuisilla naisilla selvästi korkein henkirikoskuolleisuus on avoliitossa elävillä.
Avoliitossa eläneiden naisten rikollisuustaso on myös keskimääräistä korkeampi, mutta samaa luokkaa kuin yksin asuvilla naisilla ja yksinhuoltajaäideillä.
Rikollinen menneisyys: Tuomioita muista rikoksista
Optulan tutkimuksen mukaan vuosina 2003–2012 henkirikoksiin syyllistyneiden miesten joukossa oli lähes 2,5-kertaa enemmän aikaisemmin tuomittuja ja peräti kymmenen kertaa enemmän väkivaltarikoksista tuomittuja kuin koko aikuisväestössä.
Niiden naisten osuus henkirikoksiin syyllistyneistä, joilla oli aiempia tuomioita, oli kymmenkertainen koko aikuisväestöön nähden ja aiemmin väkivaltarikoksista tuomittujen osuus oli peräti 70-kertainen.
Optulan mukaan henkirikollisuus on Suomessa tällä hetkellä korostuneesti heikosti koulutettujen, työelämästä syrjäytyneiden, pitkälle alkoholisoituneiden miesten ja naisten keskinäistä rikollisuutta. Tilanne on ollut muuttumaton viimeiset vuosikymmenet.
Syrjäytyneiden miesten keskinäiset tapot ovat viime vuosina muodostaneet kokonaishenkirikollisuudesta runsaat puolet, perhe- ja parisuhdeväkivalta noin 30 prosenttia ja nuorten henkirikokset vajaat 10 prosenttia.