Kolmannella romaanillaan Finlandia-palkinnon voittanut kirjailija kirjoittaa apeatunnelmaisia mutta kansainvälisen tason kertomuksia, joilla on kasvava suosio Yhdysvalloissa.
Pajtim Statovci (s. 1990) ei kerro itsestään julkisuuteen paljoakaan.
Hän syntyi albaaniperheeseen Podujevon kaupunkiin Kosovoon, mutta perhe muutti Suomeen pois Jugoslavian hajoamissotien jaloista.
Statovci oli tuolloin kaksivuotias. Kotikaupungiksi vakiintui Porvoo. Hän oli nuorena leffanörtti, ahmi Harry Potter -kirjoja ja haki myöhemmin yliopistoon lukemaan kirjallisuustieteitä.
Hänellä oli kertoman mukaan jo pienenä rikas mielikuvitus. Hän keksi erilaisia tarinoita sekä muita että ensisijaisesti itseään huvittaakseen, ja hänen äidinkielenopettajansa kannusti häntä kirjoittajan uralle.
Tällainen on Finlandia-voittaja Pajtim Statovci: Kansainvälisesti hehkutettu mies ei kerro itsestään paljoa julkisuuteen – ei hyväksy määritelmää "maahanmuuttajakirjailija"
Vuosikymmenen alussa Statovcin visio kirkastui: hän aikoo kirjailijaksi.
Debyyttiromaanilla maailmanmaineeseen
Vuonna 2014 ilmestyi debyytti Kissani Jugoslavia. Esikoiskirjapalkinnon tuonut romaani kertoo Jugoslavian sotaa Suomeen pakenevasta albaaniperheestä, mutta Statovci on kiistänyt sen olevan omaelämäkerrallinen.
Perheen sisäisiä ristiriitoja, päähenkilön seksuaali- ja sukupuoli-identiteettiä sekä tämän lemmikkejä, kissaa ja käärmettä, käsittelevä opus dramatisoitiin viime vuonna myös Kansallisteatterin Willensaunan näyttämölle. Kehutun näytelmän suosiosta kertonee se, että sitä esitetään teatterissa edelleen.
Kissani Jugoslavia ampaisi myös maailmanmaineeseen. Sen käännösoikeudet myytiin tunnetulle amerikkalaiskustantamolle Pantheon Booksille.
Statovcin kakkosromaani Tiranan sydän (2016) puolestaan oli tänä syksynä ehdolla amerikkalaisen National Book Award -palkinnon saajaksi.
Suosion myötä Statovcin tuotannon kansainvälinen jakelu siirtyi kirjallisuusagentuuri Wylielle. Sen arvovaltaisuudesta kertovat esimerkiksi seuraavat nimet: Bob Dylan, Mo Yan, José Saramago – kaikki kirjallisuuden nobelisteja.
Statovci on Wylien ensimmäinen suomalaiskirjailija.
Inhimillistä ulkopuolisuuden kuvaamista
Statovcin romaanit eivät ole erityisen aurinkoisia tai hilpeitä. Pikemminkin ne kuvaavat epäonnisia ihmissuhteita ja -kohtaloita, ja yksi niiden vallitsevia teemoja on ulkopuolisuus.
Näin on myös Finlandian voittaneessa Bollassa. Se on kahden nuoren miehen rakkaustarina, jossa olosuhteet koituvat hahmojen kohtaloksi.
Päähenkilö Arsim on albaani, hänen rakastajansa Miloš taasen serbi. Ikään kuin tämä ei olisi tarpeeksi valtava kuilu keskellä sodan partaalla olevaa vuoden 1995 Pristinaa, sattuu Arsim olemaan vieläpä naimisissa ja tulemaan isäksi.
Arsim kohtelee lojaalia Ajshe-vaimoaan ala-arvoisesti ja karkailee tämän luota rakastajansa luo. Taustalla Balkanin sota pauhaa, ihmiset tekevät hirveyksiä.
Siksi hahmojen taipumus tehdä ikäviä ratkaisuja ei tunnu tarkoitukselliselta synkistelyltä. Päinvastoin, tilanteet tuntuvat raadollisen inhimillisiltä.
Bolla käsittelee jokaisessa ihmisessä kytevää pahuuden potentiaalia ja pelkoa siitä, että mitä jos unelmani sittenkin toteutuvat.
Ei "maahanmuuttajakirjailija"
Statovcin romaanien ulkopuolisuus korostuu siinäkin, että hän on joutunut opiskelemaan Balkanin myrskyisän lähihistorian helsinkiläisistä kirjastoista käsin. Vaikka hän pienenä reissasikin synnyinseuduillaan, on hän elänyt elämänsä Suomessa.
Siksi hän ei hyväksy määritelmää "maahanmuuttajakirjailija".
– Moni kanonisoitu kirjailija on kirjoittanut teoksensa muualla kuin synnyinmaassaan, ja harvoja heistä pidetään maahanmuuttajakirjailijoina. Miksi näin tapahtuu minun kohdallani, Statovci kysyi Ylen haastattelussa vuosi sitten.
Tieto-Finlandian ja Finlandia Juniorin voittajat
Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon lisäksi tänään julkistettiin myös Tieto-Finlandian ja Finlandia Juniorin voittajat.
Vuodesta 1989 asti jaetun tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voitti Pekka Juntin, Jenni Räinän, Anna Ruohosen ja valokuvaaja Anssi JokirannanMetsä meidän jälkeemme (Like).
Lasten- tai nuortenkirjailijalle vuodesta 1997 asti jaetun Finlandia Junior -palkinnon voitti Marisha Rasi-Koskinen teoksellaan Auringon pimeä puoli (WSOY).
