Tällainen on Finlandia-voittaja Pajtim Statovci: Kansainvälisesti hehkutettu mies ei kerro itsestään paljoa julkisuuteen – ei hyväksy määritelmää "maahanmuuttajakirjailija"

Perheen sisäisiä ristiriitoja, päähenkilön seksuaali- ja sukupuoli-identiteettiä sekä tämän lemmikkejä, kissaa ja käärmettä, käsittelevä opus dramatisoitiin viime vuonna myös Kansallisteatterin Willensaunan näyttämölle. Kehutun näytelmän suosiosta kertonee se, että sitä esitetään teatterissa edelleen.

Kissani Jugoslavia ampaisi myös maailmanmaineeseen. Sen käännösoikeudet myytiin tunnetulle amerikkalaiskustantamolle Pantheon Booksille.

Lue myös: Riipaiseva siirtolaistarina toi esikoiskirjapalkinnon

The New York Times kirjoitti siitä kehuvan arvion, minkä lisäksi kirjailija huomioitiin myös The Guardianissa.

Statovcin kakkosromaani Tiranan sydän (2016) puolestaan oli tänä syksynä ehdolla amerikkalaisen National Book Award -palkinnon saajaksi.

Suosion myötä Statovcin tuotannon kansainvälinen jakelu siirtyi kirjallisuusagentuuri Wylielle. Sen arvovaltaisuudesta kertovat esimerkiksi seuraavat nimet: Bob Dylan, Mo Yan, José Saramago – kaikki kirjallisuuden nobelisteja.

Statovci on Wylien ensimmäinen suomalaiskirjailija. 

Inhimillistä ulkopuolisuuden kuvaamista

Statovcin romaanit eivät ole erityisen aurinkoisia tai hilpeitä. Pikemminkin ne kuvaavat epäonnisia ihmissuhteita ja -kohtaloita, ja yksi niiden vallitsevia teemoja on ulkopuolisuus.

Näin on myös Finlandian voittaneessa Bollassa. Se on kahden nuoren miehen rakkaustarina, jossa olosuhteet koituvat hahmojen kohtaloksi.

Päähenkilö Arsim on albaani, hänen rakastajansa Miloš taasen serbi. Ikään kuin tämä ei olisi tarpeeksi valtava kuilu keskellä sodan partaalla olevaa vuoden 1995 Pristinaa, sattuu Arsim olemaan vieläpä naimisissa ja tulemaan isäksi.

Lue lisäksi: Suomalaisten kirjoittajien kysyntä kasvaa Yhdysvalloissa

Arsim kohtelee lojaalia Ajshe-vaimoaan ala-arvoisesti ja karkailee tämän luota rakastajansa luo. Taustalla Balkanin sota pauhaa, ihmiset tekevät hirveyksiä.

Siksi hahmojen taipumus tehdä ikäviä ratkaisuja ei tunnu tarkoitukselliselta synkistelyltä. Päinvastoin, tilanteet tuntuvat raadollisen inhimillisiltä.

Bolla käsittelee jokaisessa ihmisessä kytevää pahuuden potentiaalia ja pelkoa siitä, että mitä jos unelmani sittenkin toteutuvat.

Ei "maahanmuuttajakirjailija"

Statovcin romaanien ulkopuolisuus korostuu siinäkin, että hän on joutunut opiskelemaan Balkanin myrskyisän lähihistorian helsinkiläisistä kirjastoista käsin. Vaikka hän pienenä reissasikin synnyinseuduillaan, on hän elänyt elämänsä Suomessa.

Siksi hän ei hyväksy määritelmää "maahanmuuttajakirjailija".

– Moni kanonisoitu kirjailija on kirjoittanut teoksensa muualla kuin synnyinmaassaan, ja harvoja heistä pidetään maahanmuuttajakirjailijoina. Miksi näin tapahtuu minun kohdallani, Statovci kysyi Ylen haastattelussa vuosi sitten.

Tieto-Finlandian ja Finlandia Juniorin voittajat

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon lisäksi tänään julkistettiin myös Tieto-Finlandian ja Finlandia Juniorin voittajat.

Vuodesta 1989 asti jaetun tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voitti Pekka Juntin, Jenni Räinän, Anna Ruohosen ja valokuvaaja Anssi Jokirannan Metsä meidän jälkeemme (Like).

Lasten- tai nuortenkirjailijalle vuodesta 1997 asti jaetun Finlandia Junior -palkinnon voitti Marisha Rasi-Koskinen teoksellaan Auringon pimeä puoli (WSOY).