Taideklassikot elävät ihmisten iholla - Tatuoitua taidetta esillä uudessa näyttelyssä

Taideteokset tulevat kirjaimellisesti iholle Tarvaspään uudessa näyttelyssä. Esillä on reilut 50 valokuvaa taideteoksista tehdyistä tatuoinneista.

Sakari Koivunotkolla on ihollaan useampia Gallen-Kallelan töitä. Ensimmäinen tatuoitiin käsivarteen vuosikymmeniä sitten.

"Olen aina tykännyt taiteesta"

– Ensimmäisen otin, kun vaimon kanssa tavattiin vajaat 30 vuotta sitten ja mietittiin synttärilahjaa. Tietenkin Kalevala nousi ensimmäisenä mieleen. Väinämöisen lähtö on ollut väreiltään ja muilta vastaaviltaan kaikkein vaikuttavin, kertoo Koivunotko.

Miehen toisesta käsivarresta löytyy Ad Astra ja jalasta Kuolema ja kukka. Rintaan on tatuoitu Sammon puolustus.

– Olen aina tykännyt taiteesta. Gallen-Kallela on noussut ehdottomaksi ykköseksi. Dali tulee siellä jossain kauempana ja loput tulee siellä perässä. Gallen-Kallela on aika paljon innostanut aina, perustelee Koivunotko.

Sammon puolustus suosituin

Yllättävän monella suomalaisella on taideteos tatuoituna ihollaan. Kun näyttelyä koottiin, tatuoituja ilmoittautui 170. Suosituimmaksi taidetatuoinniksi osoittautui Gallen-Kallelan Sammon puolustus, kenties sen takia, että henkilöihin on helppo samaistua.

– Siinä on Louhi, joka on paha ämmä, vahva nainen. Väinämöinen on tietäjä, eräänlainen äijä, joka tietää kaikesta kaiken. Ja siinä on se taistelu, elämän taistelu, selittää näyttelyn kuvat ottanut mediataiteilija Harri Larjosto.

"Minun ihoni, minun galleriani"

Larjosto sanoo, että useimpiin taidetatuointeihin liittyy tarina tai tapahtuma, voimakas kokemus, joka halutaan merkata iholle.

– Luulen, että se on oman elämän kuvittamista: minun ihoni, minun galleriani. Monet kokevat, että galleria liikkuu mukana, on minussa. Toisaalta moni sanoo, että se on minun selässäni. En näe sitä koskaan, toteaa Larjosto.

Lisää Gallen-Kallelaa suunnitelmissa

Iholle tatuoitu taideteos on aivan eri asia kuin taulu museon seinällä.

– Se on minun, kun se on siinä ihossa. Se ei ole minkään museon silloin. Sitä voi katsella aina silloin, kun haluaa. Toki alkuperäinen työ on aina eri asia. Kyllä minäkin käyn säännöllisesti katsomassa Aino-triptyykkiä Ateneumissa ja ihmettelen, miten hieno se on, tunnustaa Minna Rahikka, jonka sääressä on Aino-tatuointi.

Lisää tatuointeja on jo suunnitelmissa.

– Vasen käsi on pyhitetty Gallen-Kallela ja Kalevala -teemalle. Siihen tulee jossain vaiheessa Kultainen neito, kunhan saan rahat kasaan, suunnittelee Rahikka.

Tatuoidut taideteokset -näyttely avautuu Gallen-Kallelan museossa Tarvaspäässä Espoossa sunnuntaina.