Aarnio-juttu on saamassa taas uuden käänteen, kun virolainen rakennusalan yrittäjä ja alamaailman hahmo kertoi poliisikuulustelussa Jari Aarnion olleen mukana prostituutiossa ja doping-kaupassa jo 1990-luvulla.
Valtionsyyttäjä Jarmo Hirvosen mukaan virolainen Veiko aiotaan nimetä jutussa todistajaksi.
Alunperin Veiko tuli julkisuuteen tammikuun alussa Seiska-lehdessä. Aarnio-jutun tutkinta kuulusteli hänet Saksassa.
Motiivikseen puhua asioista Veiko kertoo kuulustelussa sen, että hän suuttui Aarnion mainittua hänen nimensä selittäessään rahoista. Hän olisi halunnut unohtaa asiat.
Aarnion oikeussalissa antaman selostuksen mukaan Veiko toimitti hänelle 447000 euroa kuolevan miljonäärin rahoja palkkioksi kaupunginteatterin parkkipaikalla.
Kuuntele oikeussalinauhoite
5.11.2015: Aarnion kertomus 447000 eurosta
Veikon mukaan tämä ei pidä paikkaansa.
Syyttäjät aikovat nyt nimetä Veikon todistajaksi horjuuttaakseen Aarnion selitystä rahoistaan.
Tutkijat pääsivät Veikon jäljille Seiska-lehden jutun avulla ja hänet kuulusteltiin Saksassa tammikuun lopussa. Hänen kertomuksensa tuli julki jutun uudesta lisätutkintapöytäkirjasta.
Tutustui Aarnion yökerhossa
Veiko kertoo tutustuneensa Aarnioon yökerhossa 1980-90-luvun taitteessa.
- Oikeastaan meillä oli useita tapaamisia eri klubeilla.
- Mukana oli myös muita poliiseja, mutta en sano heidän nimiään, koska he työskentelevät vielä rikospoliisissa. He joivat kallista konjakkia ja pelasivat Black Jackiä. Siellä oli myös rulettipöytä.
Veiko kertoi Aarnion ja virolaisystävänsä oudoista liiketoimista. Eräs tuttava työskenteli tuolloin tietokoneliikkeessä. Tietokoneet otettiin pahvilaatikoista ja täytettiin roskilla. Sen jälkeen pahvilaatikot lähetettiin pois Suomesta, jolloin arvonlisävero hyvitettiin.
- Jarin tehtävä tässä oli se, että hän teki asian selväksi tullin työntekijöiden kanssa. En pysty sanomaan kuinka paljon he tienasivat sillä, mutta se toimi. Se oli liikesuhteen alku.
Veiko oli "jokapaikan höylä"
Veiko on syntynyt vuonna 1959 ja kuulustelussa hän kertoi olevansa nyt työtön. Hän on kuitenkin työskennellyt rakennusalalla.
Kertomustensa mukaan Veiko on asunut ainakin Virossa, Suomessa, Saksassa ja Unkarissa. Vuonna 2001 hänet yritettiin ampua Saksassa. Tekijät olivat venäläisiä.
Veiko on ollut Suomessa useita kertoja vankilassa.
Tutkinnassa kuulusteltiin Helsingin rikospoliisin ylikonstaapeli Kenneth Erikssonia, joka aikaisemmin työskenteli Baltia-rikollisuuden parissa.
- Kyseinen nimi tuli usein esiin, kun puhuttiin Viron organisoidusta rikollisuudesta.
Erikssonin mukaan Veiko ei ollut mikään johtaja, muttei myöskään mikään juoksupoika. Veiko oli ns. jokapaikan höylä, eikä ollut erikoistunut mihinkään tiettyyn rikoslajiin.
Vuoden 2005 jälkeen Veiko oli hävinnyt kuvioista jonnekin, kunnes Eriksson alkoi 2013-2014 saada soittoja prostituoiduilta, jotka kertoivat Veikon kiristävän suojelurahoja. Tämä oli kuivunut kasaan, kun naiset eivät siihen suostuneet.
Veikon mukaan hän ei ole tälläista tehnyt. Ainoat kiristykset liittyivät baareihin 1990-luvulla. Veikon mukaan rikollinen elämä on taakse jäänyttä.
Erikssonin mukaan Aarnion nimi ei ollut hänelle tullut esiin prostituutiotutkinnoissa missään vaiheessa.
Veikon mukaan joukkoon liittyi virolainen mafioso. - Nämä kolme tekivät sitten bisnestä anabolisilla aineilla ja naisilla.
Prostituutiota Helsingissä
Virosta lähetettiin prostituoituja, joille vuokrattiin Helsingistä asuntoja.
- Taustalla oli Jari. En tiedä vuokrasiko hän asuntoja, mutta hän oli joka tapauksessa toiminnan takana.
Veikon mukaan kolmikko sai rahaa asuntojen vuokraamisesta. Niistä veloitettiin tuohon aikaan 700 markkaa päivässä. Lönnrotinkadulla eräässä talossa oli useita asuntoja.
Naiset työskentelivät tuolloisissa seksibaareissa Lulussa, Pikku Pietarissa ja Kings Kakadussa.
Miten asia oli anabolisten aineiden kanssa? Kuulustelija kysyi.
- En pysty sanomaan sitä tarkkaan, mutta Jari valmisteli kaiken ja huolehti siitä, että anaboliset aineet voivat tulla ilman ongelmia Virosta Suomeen.
Veikon mukaan hän ei osallistunut näihin toimiin, vaan sai tietoja sisäpiiristä ystävältään.
- Siihen aikaan minä vähän uhkailin niitä baareja. Oli kyse suojelurahoista.
Ystävä määräsi Veikon kuitenkin jättämään Lulun rauhaan.
- Minä kysyin, että miksi. Hän sanoi, että Jari oli sanonut hänelle, että se piti jättää rauhaan.
Miksi?
- Sitä minä en tiedä. Luulen, että Jari teki itse siellä bisnestä.
Huumekaupat
Veikon mukaan Aarnio oli mukana huumekaupoissa. Tässäkin tiedot olivat hänen ystävältään. Veiko ei huumekauppaa kertomansa mukaan tehnyt.
Aarnion tehtävänä oli Veikon mukaan hoitaa tulli ja se, että aineita saatiin myydä rauhassa.
Mitä huumausaineita Suomeen salakuljetettiin?
- En pysty sanomaan sitä tarkalleen. Minä en ole ollut mukana, mutta luulen, että kyse oli kokaiinista ja amfetamiinista.
Ensimmäinen rahakuori
Veiko kertoi vieneensä Aarniolle rahaa useita kertoja, yli kymmenen kertaa.
- En pysty sanomaan kuinka paljon rahaa. Rahantoimituskertoja oli kuitenkin useita.
- Ensimmäinen kerta oli Palace-nimisessä hotellissa, sen kahvilassa. Ensiksi joku tuli Virosta ja antoi minulle kirjekuoren. En katsonut kirjekuoren sisään, minulla ei ollut oikeutta tehdä niin. Seuraavana päivänä annoin sitten rahat Jarille.
Kuka antoi rahat teille, tiedättekö nimen?
- En, mutta se oli yksi rikollinen.
Tiesittekö mistä syystä Aarnion piti saada rahat?
- Ei en tiennyt. Tiesin, että he tekivät kauppoja keskenään, mutta en tiennyt mitä kauppaa varten rahat oli tarkoitettu.
Oliko kaupoissa kyse prostituutoista, huumeista ja anabolisista aineista?
- Kyllä. Kysymys oli niistä.
Veikon muistin mukaan rahatoimitukset alkoivat 1989-90 ja jatkuivat koko 1990-luvun. Viimeinen luovutus oli 2002.
Pieniä taukoja oli. 1993-94 Veiko oli muuttanut Unkariin ja Interpol palautti hänet takaisin Suomeen 1996-97.
- Tuona aikana minun toimestani ei tapahtunut rahojen luovutuksia.
Veiko oli Suomessa myös vankilassa 90-luvun lopussa.
Rahakuori 2002
Viimeisen kerran rahaa oli annettu 2002 ja tuolloin rahat välitettäväksi oli antanut pitkä, vaalea Keke-niminen mies.
Veiko tunnisti - epävarmasti tosin - kuulustelussa valokuvasta Keijo Vilhusen.
Myös Vilhusta kuulusteltiin uudestaan. Hän kiisti tuntevansa Veikoa, eikä ollut antanut tälle mitään rahaa.
Veikon mukaan isossa, rullalle käärityssä keltaisessa kirjekuoressa oli rahaa, mutta hän ei pystynyt sanomaan kuinka paljon. Keke oli antanut rahat Ympyrätalossa Hakaniemessä.
Hän oli vienyt kertomansa mukaan kirjekuoren Aarniolle läheiselle parkkipaikalle.
Veiko kiisti tuntevansa kuolevaa liikemiestä.
Veiko mainitsi kuulustelussa useita nimiä, joita Aarnio-tutkinta nyt selvittää.