Virolaista Suomenkin alamaailmassa toiminutta Veikoa on kuultu tänään videoyhteyden kautta Aarnio-oikeudenkäynnissä. Veiko vastasi syyttäjien ja törkeistä huumausainerikoksista syytetyn Jari Aarnion puolustuksen kysymyksiin Saksasta.
Veikon kertomus pysyi melko samanlaisena kuin aiemmin poliisin kuulusteluissa, nyt hän ei tosin ollut varma, kuka oli antanut kirjekuoren, jonka hän oman kertomansa mukaan toimitti Aarniolle Helsingin Kalliossa vuonna 2002.
Poliisikuulusteluissa hän oli tunnistanut rahakuoren antajaksi Aarnion rikoskumppaniksi epäillyn, entisen jengipomo Keijo Vilhusen. Nyt Veiko kuvasi vain, että Kekeksi kutsuttu mies oli 186-senttistä Veikoa pidempi ja vaaleampitukkainen.
- Minä jäin yhtä valokuvaa katomaan kauemmin, en ole sanonut, että se voisi olla hän. En ole siitä varma, Veiko kuvasi oikeudessa kuulusteluihin liittynyttä tunnistustilannetta.
Oliko yksi henkilöistä sellainen, joka näytti eniten häneltä, syyttäjä kysyi salissa.
- Se oli jostakin tutun näköinen henkilö, Veiko tyytyi sanomaan.
Veikon mukaan hän toimitti Kekeltä saadut rahat Aarniolle lapsuudenystävänsä pyynnöstä. 2000-luvun puolivälissä ammuttu ystävä oli Veikon mukaan Aarnion rikoskumppani muun muassa prostituutiobisneksessä.
Veikon todistus rahojen luovuttamisesta on tärkeä, koska Aarnio itse on kertonut saaneensa kalliolaisella parkkipaikalla vuonna 2002 rahaa virolaiselta Veikolta. Aarnion mukaan kyseessä oli eri Veiko ja rahojen antaja oli kuoleva suomalaismiljönääri, ei suinkaan "Keke" tai virolainen mafioso.
Nyt salissa kuultu Veiko sanoi, ettei hän ollut katsonut toimitettavaan kuoreen, mutta hänelle oli kerrottu, että siellä oli rahaa. Hän ei myöskään ollut varma, mistä bisneksistä Aarniolle rahaa toimitettiin.
- Kaikki ystäväni bisnekset olivat laittomia, ei ollut yhtäkään bisnestä, joka olisi ollut laillinen, Veiko sanoi.
"Mitä Seiska maksoi haastattelustasi?"
Veiko kertoi, ettei hän ollut koskaan itse Aarnion kanssa läheisissä väleissä, hän vain toimitti ystävänsä pyynnöstä tälle muutaman kerran kirjekuoria.
Hän kertoo toimittaneensa Aarniolle rahaa ensin 1990-luvun alussa ja seuraavan kerran vuonna 2002. Välillä Veiko muun muassa istui pitkää tuomiota unkarilaisessa vankilassa, eikä siten ollut ystävänsä bisneksissä.
Aarnion väitetystä sekaantumisesta muun muassa naisbisnekseen hän oli kuullut ammutulta ystävältään. Veikon mukaan ystävä uskoutui hänelle suhteestaan Aarnioon, koska miehet tunsivat jo lapsuudesta ja olivat siksi läheisiä toisilleen.
Aarnion puolustus kyseenalaisti Veikon kertomuksen monin paikoin. Asianajaja Riitta Leppiniemi kysyi tarkkaan muun muassa siitä, miksi Veikoa pyydettiin toimittamaan kirjekuori Aarniolle vuonna 2002, kun edellisestä toimituksesta oli Veikon mukaan kulunut jo vuosikymmen.
- Ystäväni pyysi, että vielä kerran antaisin Jarille rahaa. En tiedä miten asiat hoidettiin silloin, kun olin vankilassa, Veiko kertoi.
Hän kertoi, että oli kevät, kun hän toimitti rahat Aarniolle.
- Olin silloin muutaman päivän Suomessa, yövyin tuttuni luona Mellunmäessä. Maassa ei ollut lunta. Muuta muistettavaa reissussa ei ole, tein työni ja lähdin pois, Veiko sanoi.
Paikoin riitaisassa kuulemisessa Leppiniemi kyseenalaisti myös Veikon motiivin kertoa asioista medialle. Veikoa haastateltiin Seitsemän päivää -lehteen tammikuussa.
Leppiniemeä kiinnosti esimerkiksi se, oliko joku luvannut Veikolle rahaa kertomuksistaan.
- Mitä Seiska-lehti maksoi haastattelustanne, Leppiniemi kysyi.
- Paljonkos te saatte palkkaa, Veiko vastasi.
Leppiniemi pyysi Veikoa myös kertomaan, miksi hän tuli julkisuuteen sen jälkeen, kun Aarnio mainitsi Veiko-nimisen miehen oikeussalissa.
- Miksi te tulitte julkisuuteen, kun Aarnio on puhunut eri Veikosta? Ei kukaan teitä olisi Aarnion puheiden perusteella tunnistanut.
- En tiedä, hänellä voi olla satoja tuttuja veikoja, jyrejä ja martteja. Ei minua kiinnosta julkisuus pätkääkään, en minä etsinyt Seiska-lehteä. En minä halua, että Jari on vankilassa, Veiko sanoi.
Veiko toivoi itse, ettei hänen kasvojaan näytettäisi kuulemisen yhteydessä, mutta Leppiniemi vaati, että hän näkee Veikon. Videoruutu käännettiin siten, että Leppiniemi, syyttäjät ja tuomarit näkivät Veikon, media sen sijaan ei.