Syyttäjä: Talvivaaran erheet jättimäisiä

Massiivisessa ympäristörikosjutussa käsitellään vuosien 2006–2012 tapahtumia. Syyttäjä Kimmo Vakkalan mukaan kyse ei ole siitä, että vain kiitettävällä tai hyvällä kaivostoiminnalla olisi vältetty rikosvastuu. Sen sijaan raskauttavaa on, että kun isoja virheitä tuli ilmi, tehtiin uusia virheitä ja jatkettiin toiminnan ylösajoa.

– Virheitä korjattiin uusilla virheillä, ongelmat kasvoivat ja tilanteen hallinta menetettiin, Vakkala kuvaa.

Virheet johtivat syyttäjän mukaan muun muassa kipsisakka-altaiden vuotoihin, joissa vahvasti happamia ja metallipitoisia jätevesiä pääsi luontoon.

Katselmus näytti kaivoksen jättimäisen koon

Syyttäjät katsovat, että Talvivaaran kaivostoiminta poikkesi olennaisesti siitä, mihin ympäristölupa oli haettu. Luvan saamisen jälkeen toiminnassa tehtiin isoja muutoksia, joille ei haettu lupaa. Valvontaviranomaiset olisi pitänyt pitää paremmin ajan tasalla varsinkin, kun toiminta oli mittakaavaltaan ja riskeiltään jättiläismäistä.

Hovioikeuden käsittely alkoi lokakuun alkupuolella. Sen aikana on tehty muun muassa katselmus kaivosalueelle.

– Katselmus oli siitä hyödyllinen, että hovioikeudelle tuli selväksi, miten jättiläismäinen kaivos on ja miten paljon siellä on toimintoja, Vakkala sanoo.

Syyttäjät vaativat kaivoksen johdolle eripituisia ehdollisia vankeusrangaistuksia törkeästä ympäristön turmelemisesta. Syytteessä on kaivoksen perustaja ja toimitusjohtaja Pekka Perä, Talvivaara Sotkamo Oy:n entinen toimitusjohtaja Harri Natunen, entinen tuotantojohtaja Lassi Lammassaari ja metallitehtaan osastopäällikkö.

Vastaajat vaativat syytteiden hylkäämistä.

Rikoshyötynä vaaditaan yli 13 miljoonaa

Talvivaaran ympäristörikosvyyhteä on jo puitu käräjäoikeudessa. Kainuun käräjäoikeus hylkäsi toukokuussa 2016 metallitehtaan osastopäällikön syytteet. Perä, Lammassaari ja Natunen tuomittiin päiväsakkoihin ympäristön turmelemisesta.

Konkurssiin asetettu yhtiö määrättiin käräjillä menettämään valtiolle 3,5 miljoonaa euroa rikoksen tuottamana hyötynä. Lisäksi yhtiölle tuomittiin 300 000 euron yhteisösakko.

Syyttäjät vaativat hovioikeudessa yhteisösakon korottamista 850 000 euroksi ja rikoksen tuottamana hyötynä valtiolle 13,3 miljoonaa euroa.

Yhtiö on valtion varoin hoidettavassa konkurssissa eli julkisselvityksessä eli käytännössä varaton.

Sotkamossa sijaitsevan kaivoksen toiminnasta vastaa tätä nykyä valtionyhtiö Terrafame.