HS-tietovuodon toimittaja: Viranomaiset yrittivät murtaa lähdesuojan – KRP:n mukaan heillä oli lailliset perusteet kotietsintään

Tämä on poliisin mukaan yksi peruste etsinnöille ja takavarikoille. Kotietsinnän edellytyksiä puitiin tänään Helsingin käräjäoikeudessa.

Toimittaja oli vasaroinut tietokonettaan asuintalonsa kellarissa. Siitä aiheutui savua, jolloin hän soitti hätäkeskukseen.

– Toimittaja on itse sitonut tietokoneen rikkomisen tapaukseen. Siellä oli asianosaisen ilmaisema hävittämistilanne käynnissä. Tutkinnanjohtajan näkökulmasta erityisempää kiiretilannetta ei voisi olla, kun mahdollinen todisteiden hävittämisvaaratilanne, Järvinen kertoi tutkinnan perusteista.

Helsingin Sanomien salaisiin asiakirjoihin osittain perustuneesta artikkelista oli aloitettu esitutkinta edellisenä päivänä. Uutisointiin osallistuneita toimittajia epäillään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.

Kellaripalokeikalle meni myös Helsingin poliisin poliisipartio, joka ilmoitti tiedot eteenpäin. Järvinen sai tiedon asiasta Helsingin poliisilta.

– Tein ratkaisun, että tässä on takavarikon edellytykset. Määräsin tietokoneen takavarikoitavaksi, ilmoitin asiasta myös esimiehelleni ja tässä tapauksessa myös syyttäjälle. Katsoin, että on syytä olettaa, että kyseessä on mahdollinen todisteaineiston hävittäminen, Järvinen sanoi.

Järvinen kertoo päätelleensä, että mahdollista todistusaineistoa saatetaan hävittää vielä laajemminkin, joten hän määräsi kotietsinnän myös toimittajan kotiin.

Toimittaja: Viranomaiset yrittävät murtaa lähdesuojan

Toimittajan mukaan tietokoneella ei ole kyseiseen uutisointiin liittyvää materiaalia, vaan hän tuhosi tietokonettaan turvatakseen muihin projekteihinsa liittyvän lähdesuojan.

– Kotietsinnän yhteydessä suoritettu takavarikko on kokonaisuudessaan laiton. Kyseessä on nimenomaisesti toimittajan lähdesuojan kuuluvista asioista. Sitä koskevat eri säännöt kuin tavallisia pakkokeinoja. Nähdäkseni tutkinnanjohtajalta on unohtunut tämä, toimittajan asianajaja Kai Kotiranta sanoi oikeudessa.

Lain mukaan poliisin tutkinnanjohtaja saa määrätä erityisen kotietsinnän vain, jos se on välttämätöntä tehdä kiireellisenä. Kotirannan mukaan kiireellisyydelle ei ollut perusteita ja kotietsinnän perusteet olisi pitänyt tuoda tuomioistuimen arvioitavaksi etukäteen.

– Tässä on sivuutettu tuomioistuinkontrolli kokonaisuudessaan. Näin ei voida menetellä. Menettely on nähdäksemme lainvastainen, Kotiranta sanoi oikeudessa.

Toimittaja vaatii myös, että käräjäoikeus toteaa takavarikot rauenneiksi ja tavarat palautetaan, sillä poliisi ei saattanut takavarikkoa tuomioistuimen arvioitavaksi kolmen päivän kuluessa.

Poliisin mukaan näin ei kuitenkaan ole tarvinnut toimia, sillä sen tulkinnan mukaan kolmen päivän määräaika koskee tilannetta, jossa tutkinnanjohtajan ja lähdesuojaa turvaavan etsintävaltuutetun välillä tulee erimielisyyttä siitä, voiko poliisi hyödyntää takavarikoitua aineistoa vai ei.

Etsintävaltuutettu on tässä tapauksessa poliisin määräämä asianajaja.

Käsittely määrättiin pääosin julkiseksi

Istunnon aluksi käräjäoikeus päätti erikseen, että se tutkii kotietsinnän laillisuuden pääosin avoimin ovin. Osa kotietsintään liittyvästä asiakirjamateriaalista kuitenkin salattiin.

Keskusrikospoliisi vastusti käsittelyn ja siihen liittyvän asiakirjamateriaalin julkisuutta muun muassa tutkinnan keskeneräisyyden vuoksi. Helsingin Sanomien toimittaja puolestaan vaati käsittelyn julkisuutta muun muassa asian yhteiskunnallisen merkityksen takia.

Poliisi vei kotietsinnässä toimittajalta kaikkiaan 19 esinettä, muun muassa kaksi puhelinta, tietokoneen, tabletin ja useita muistitikkuja.

Erityinen kotietsintä tarkoittaa koti- tai paikanetsintää, jossa on syytä olettaa, että etsinnän kohteella on sellaista tietoa, jota koskee laissa yksilöity takavarikkokielto. Tällaista on muun muassa toimittajan lähdesuojan alainen materiaali. Normaalitapauksessa erityiseen koti- tai paikanetsintään tarvitaan tuomioistuimen päätös.

Käräjäoikeus antaa päätöksensä kotietsinnän laillisuudesta viimeistään 27. helmikuuta.

Helsingin Sanomat kuuluu Sanomaan, joka on STT:n suurin omistaja.