Suomessa tuomioistuimen määräämän mielentilatutkimuksen käy läpi noin 120 ihmistä vuosittain. Heistä yli noin 60 prosenttia todetaan rikokseensa syyntakeisiksi.
– Syyntakeettomiksi todetaan mielentilatutkimukseen joutuneista noin neljännes, kertoo Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen oikeuspsykiatrian ylilääkäri Irma Kotilainen.
Tekijä on syyntakeeton, jos hän ei tekohetkellä kykene mielisairauden, syvän vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi ymmärtämään tekoa. Alentuneesti syyntakeettomasti todetaan vuosittain noin 15 prosenttia tutkituista.
– Usein syyntakeettomaksi todetuilla on vakavia mielenterveysongelmia. Yleisimmin skitsofrenia, harhaluuloisuushäiriö tai kaksisuuntainen mielialahäiriö, Kotilainen kuvailee.
Tällöin rikoksen tekijällä on usein edessään pakkohoito. Keskimäärin hoidossa ollaan 5-6 vuotta.
– Mielentilatutkimuksissa yritetään yleensä esittää mahdollisimman tervettä. Usein ei tiedetä kuinka kauan hoito tulee kestämään ja vankilassa taasen saat oitis vapautumispäivämäärän. Se pelottaa monia, pohtii Kotilainen.
Mielentilatutkimus voi kestää kuukausia
Mielentilatutkimuksessa potilaasta kerätään kaikki mahdollinen löytyvä tieto aina syntymästä alkaen kahden kuukauden aikana.
– Ihminen on tällöin ympyrävuorokautisessa tutkimuksessa. Siihen sisältyy haastattelut, tutkimukset, laboratoriot ja tarvittaessa erikoislääkäreiden, kuten neurologin ja sisätautienerikoislääkärien tutkimukset. Jos kaikkea ei saada valmiiksi parissa kuukaudessa, niin tutkimusta voi pidentää neljään kuukauteenkin, Kotilainen sanoo.