Syöpä on vanhoille ihmisille kohtalokkaampi tauti kuin nuoremmille, sillä huonomman kunnon takia taudin toteaminen voi viivästyä ja parantavat hoidot olla liian raskaita. Hoidosta päätetään elämänlaatu, ei vain elämän pituus mielessä.
Suuri osa syöpään sairastuvista on iäkkäitä ihmisiä. Enemmistö syöpien hoitosuosituksista perustuu kuitenkin alle 65-vuotiaista kerättyyn näyttöön.
– Lääkehoitotutkimuksiin, joissa hoitojen teho osoitetaan, vaaditaan aina hyväkuntoisia ja varsin terveitä ihmisiä. Siksi sinne valikoituu enemmän nuorempia kuin vanhempia. Nyt on jonkin verran herätty hakemaan tietoa myös yli 65-vuotiaista, mutta ihan senioreista eli yli 80-vuotiaista tietoa on hyvin vähän, erikoislääkäri Siru Mäkelä HYKS Syöpäkeskuksesta sanoo.
Vanhojen syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut ovat huonommat kuin nuorempien.
– Vanhemmilla ihmisillä on enemmän perussairauksia, kuluneisuutta elimistössä, sydänongelmia, munuaisten vajaatoimintaa ja muita tämän tyyppisiä asioita, joiden takia heitä ei yleisesti ottaen pystytä hoitamaan yhtä tehokkaasti.
– Tuntumana sanoisin myös, että iäkkäillä diagnostiikka on liitännäishankaluuksien takia ehkä jonkin verran hitaampaa. Ongelmia ei tunnisteta heillä yhtä nopeasti.
Iäkkäät alttiimpia syöpähoitojen haitoille
Mitä iäkkäämmästä ihmisestä on kyse, sitä enemmän keskustelua ja harkintaa syöpähoidot vaativat. Päätöksiin vaikuttaa sekä ihminen, jossa syöpä on, että syövän tyyppi.
– Jokaista pyritään hoitamaan parhaalla mahdollisella tavalla kokonaistilanteeseen eli yleisvointiin, toimintakykyyn, perussairauksiin ja syövän luonteeseen nähden. Mikä on henkilön yleinen terveydentila ja sitä kautta odotettavissa oleva elinikä ilman syöpäsairautta? Uhkaako syöpäsairaus tuota elinikää, tai aiheuttaako sairaus merkittävästi vaivoja?
– Meillä on hyvin erilaisia syöpiä, hyvin erilaisia hoitoja ja tietysti hyvin erilaisia ihmisiä. Esimerkiksi 70-vuotiaista puolet on perusterveitä, ja heitä voidaan hoitaa ilman erityistä harkintaa, mutta jo puolella ikäryhmästä on merkittäviä perussairauksia, jolloin hoitoja täytyy harkita tarkemmin, Mäkelä sanoo.
Käytännössä potilas saa syöpähoitoja silloin, kun niistä voidaan ajatella olevan hänelle enemmän hyötyä kuin haittaa.
– Monista syöpähoidoista aiheutuu merkittäviä haittoja, ja iäkkäät ovat noille haitoille paljon alttiimpia. Heillä korostuu hoitojen seurauksena yleinen väsymys ja suorituskyvyn heikentyminen. Vanhuksilla on myös aika paljon piilevänä hermoärsytysoiretta eli neuropatiaa, joka tulee hyvin herkästi esiin syöpähoitojen vaikutuksesta.
Monet syöpätaudit eivät myöskään ole lääkeherkkiä, mikä tarkoittaa, että raskaskaan hoito ei välttämättä tuo merkittävää hyötyä.
– Jos todennäköisyys raskaan sytostaattihoidon tehoamiselle on huono ja sytostaattihoidosta on joka tapauksessa odotettavissa niin merkittävästi toimintakykyä uhkaavat haitat, että menetetään vaikka kotikuntoisuus, niin silloin hoito ei ole mielekästä.
– Aika tyypillinen tilanne on, että sairaalahoitokuntoisen vanhuksen syöpää ei hoideta. Yleisvointi ei silloin kestä raskaita syöpälääkkeitä. Ja jos todetaan, että syöpä on levinnyt eli lähettänyt etäpesäkkeitä, niin syövän hoitaminen ei ole parantavaa hoitoa.
Hoidoista myös kieltäydytään
Mäkelä huomauttaa, että kaikkeen syövän hoitamiseen kuuluu tehokas kivun ja muiden oireiden hoito.
– Vaikka syöpäsairautta ei hoidettaisi, niin potilaan kokonaisvointia pitää hoitaa. Vanhusten kohdalla se korostuu. Nuorempien kohdalla pystytään usein keskittymään paremmin siihen syövän hoitamiseen, kun he hoitavat itse itseänsä, mutta vanhusten kohdalla pitää enemmän huolehtia kokonaisvoinnin säilymisestä ja päivittäisissä toimissa pärjäämisestä.
Voiko olla, ettei vanhukselle itselleen kerrota tämän sairastavan syöpää, jos mitään ei ole tehtävissä?
– Pääsääntöisesti niin ei pitäisi olla. Suomalainen yhteiskunta ja suhtautuminen rakentuu sille, että jokainen tietää oman tilanteensa, Mäkelä sanoo.
– Vanhusväestöllä muistihäiriösairaudet ovat kuitenkin hyvin tavallisia, ja aika suuri joukko vanhuksia ei pysty muistisairautensa takia vastaanottamaan tietoa syövästä. Silti heillekin kyllä kerrotaan, mikä taudin nimi on, ja jos he vain siihen kykenevät, niin hoitopäätöksestä ja sen perusteista keskustellaan heidän kanssaan.
Vanhus voi myös itse kieltäytyä syöpähoidoista.
– Aika moni tekeekin niin. He laittavat yleensä elämänlaadun elämän pituuden edelle, Mäkelä sanoo.
Syöpälääkkeen koekaniini
Huomenta Suomessa haastateltiin joulukuussa 2015 Juho Juutilaista, joka sai levinneeseen syöpään sairastuttuaan mahdollisuuden osallistua lääketestiryhmään. Tulokset olivat häkellyttäviä.
14:37
