Suuria harppauksia syöpähoidossa Suomessa – kaksi kolmesta sairastuneesta hengissä viiden vuoden kuluttua

Syöpähoidot ovat kehittyneet vuosien saatossa huimasti. HUS:n syöpäkeskuksen tutkimusjohtaja Heikki Joensuu kertoo näkevänsä syöpähoitojen tulevaisuuden valoisana. Erityisesti lääkehoito on kehittynyt viime vuosikymmeninä nopeasti. Lääkkeistä on tullut täsmälääkkeitä, jotka hakeutuvat tehokkaasti kohteeseensa.

– Osa täsmälääkkeistä kohdistuu tiettyihin entsyymeihin, jolloin niitä kutsutaan nimellä tyroosikinaasin estäjiksi, Näistä on tullut tärkeä osa syöpähoitoja. Lisäksi käyttöön on tullut vasta-aineita, niitähän elimistössä muutenkin kiertää, silloin kun torjutaan esimerkiksi mikrobi-infektioita, mutta nämä vasta-aineet kohdistuvat syöpään. Ja nämä ovat myös osoittautuneet hyvin tehokkaiksi moneen syöpätyyppiin, kertoo Joensuu.

Uudet lääkkeet hyökkäävät kasvainta vastaan

Aivan viimeisimpänä on tullut ihmisen immuunipuolustusta eli puolustusmekanismeja hyväksi käyttäviä hoitoja, jotka nekin ovat useimmat vasta-aineita. Ne voimistavat ihmisen omaa puolustuskykyä ja saavat omat valkosolut hyökkäämään syöpäkasvainten kimppuun. Vaikka lääkehoito kehittyykin huimaa vauhtia, on tehokkain hoitomuoto edelleen leikkaus- ja sädehoito,  jos syöpä on paikallinen ja havaittu riittävän ajoissa.

– Syövän parantumisessa suurin merkitys on edelleen paikallishoidoissa ja että niihin päästään nopeasti. Leikkaus on nopea hoito ja usein ohi muutamassa kymmenessä minuutissa. Se on kertahoito ja usea parantuu jo sillä. Lisäksi saatetaan antaa vielä sädehoitoa, kertoo Joensuu.

Yli puolet toipuu syövästä

Ennuste syövästä parantumiseen on usein varsin hyvä, etenkin jos syöpä havaitaan ajoissa. Esimerkiksi rintasyöpä diagnoosin saaneista on elossa yli 90 prosenttia vielä viiden vuoden kuluttua toteamisesta. Myös esimerkiksi ihon ja kilpirauhasen syövistä selvitään hyvin. Kohtalokkaampia syöpiä taas ovat haiman, maksan tai keuhkojen syövät. Kuitenkin yli puolet kaikista syöpään sairastuvista toipuu.

– Jos katsotaan kaikkia syöpiä, niin karkeasti ottaen voidaan sanoa, että tämä viisivuotis luku on parantunut noin prosentilla vuodessa. Nyt ollaan noin 65 prosentissa eli noin kaksi kolmesta syöpädiagnoosin saaneista on hengissä viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta, sanoo Joensuu.

Koska tilastot ovat kohentuneet noin prosenttiyksiköllä vuosittain, suhtautuu Joensuu syövän hoidon tulevaisuuteen positiivisesti.

– Eihän tässä kauhean monta vuosikymmentä menisi kun tällä tahdilla oltaisiin lähellä sataa prosenttia, hän sanoo.

Aikainen toteaminen ja hoito tärkeitä

Tilanteen parantumiseen on vaikuttanut erityisesti lääkehoidon kehittyminen, mutta myös se, että syöpiä havaitaan yhä varhaisemmassa vaiheessa.

– Aikainen toteaminen on tärkeää ja se, että potilas hakeutuu hoitoon ajoissa ja pääsee hoitoon. Seulonnoilla on oma tärkeä merkityksensä joidenkin syöpien kohdalla. Mutta kyllä hoidon kehittyminen on ollut erittäin huomattavaa ja tulosten paranemisessa sillä on ollut suurin osuus, sanoo Joensuu.

Hän uskoo, että lähivuosien aikana nähdään uusia läpimurtoja syöpähoidoissa, etenkin eri hoitomuotojen yhdistelmistä. Erilaisia tutkimuksia on käynnissä ympäri maapalloa.

–  Yhdisteellään olemassa olevia täsmähoitoja, jossa syövän pitää voittaa useampia esteitä, sehän ei syövältä usein onnistu. Yhden esteen se voi helpommin voittaa tai kiertää, mutta se, että sen pitää voittaa useampia esteitä samanaikaisesti, on syöville usein vaikeampaa. Täsmälääkkeiden yhdistelemisessä ja immunologisissa hoidoissa tullaan luultavasti menemään menemään lähivuosina eteenpäin, kertoo Joensuu.