Syksyn pimeys ja kylmyys vaikuttavat herkästi suomalaisten mielialaan. Ravinnolla on merkittävä rooli mielialan säätelyssä. Pala suklaata helpottaa ja pussi makeisia piristää, mutta sokerin vaikutus on vain hetkellinen.
Kaamosmasennukseen liittyvä makeanhimo johtuu osittain valon puutteesta. Pimeät kuukaudet vaikuttavat mielialaan ja vireystilaan jopa 15 prosentilla suomalaisista.
Toistuvasta kaamosmasennuksesta kärsii noin 1–4 prosenttia. Väsymyksestä, painonnoususta, makeanhimosta ja muista kaamosoireista puolestaan kärsii jopa 40 prosenttia väestöstä.
Omapäinen mielialahormoni
Serotoniini on mielialaa ja unen laatua säätelevä hormooni. Se mitä syöt vaikuttaa suoraan elimistön serotoniinitasoon ja sitä kautta myös siihen, mitä ylipäätään tekee mieli syödä.
Syys- tai kaamosmasennus voi johtua siitä, että aivot siivoavat serotoniinia tehokkaammin pimeinä vuodenaikoina. Pimeällä tekee mieli makeaa, jotta elimistössä syntyisi lisää serotoniinia. Makeanhimoa voi ennaltaehkäistä hitailla hiilihydraateilla ja säännöllisellä ateriarytmillä.
Sokeri tilapäinen lääke
Makeisia napsimalla mieliala kohentuu tilapäisesti, mutta kun sokerin vaikutus loppuu, tekee taas mieli makeaa. Serotoniinitaso nousee parhaiten ja tasaisesti hitailla hiilihydraateilla.
Apean mielialan torjuminen ravinnolla alkaa ravitsevalla aamupalalla. Aamiaisen hiilihydraatit ja proteiinit tasoittavat sokeriarvoja ja antavat hyvän alun päivälle. Syömällä pitkin päivää tasaisesti pieniä annoksia, varmistat tärkeiden ravintoaineiden saannin ja ehkäiset makeanhimon.
