Mistä tamperelaiset pihoillaan puhuvat, kun sana on vapaa? Muun muassa uuden raitiovaunun vaikutuksesta arkeen sekä siitä miten meluavan naapurin kanssa pitäisi toimia.
Tampereen yliopiston tutkijat ovat pystyttäneet Tampereen Hervantaan jurtan eli paimentolaismajan, joka kiertää alueella ensi kesään asti. Juttelun lisäksi jurtassa tehdään monenlaista: juodaan kahvia, tehdään käsitöitä ja järjestetään graffitipajoja.
Tutkijat halusivat kokeilla uudenlaista tapaa tutkia ihmisten arkea, kertoo hankkeen vetäjä, tutkijatohtori Eeva Puumala Tampereen yliopistosta.
– Sympaattinen jurtta vaikuttaa tekevän meistä tutkijoista helpommin lähestyttäviä. Meille on muodostunut jo vakiovieraita, mutta joka kerta joku uusi kävijä löytää tiensä jurtalle. Ohikulkijat pistäytyvät, joku on saanut tiedon järjestöltä, joku naapurilta ja joku nähnyt jurtasta uutisen. Osa tulee uteliaisuudesta. Osalla on selkeä asia, joka saa heidät liikkeelle: erästä kävijää vaivasi oman naapurinsa yöllinen metelöinti.
Tarkoitus on muun muassa selvittää miten naapurustoissa käsitellään konflikteja.
– Erimielisyydet kuuluvat myös naapurisuhteisiin, kyse on ehkä pikemminkin siitä, miten ne käsitellään. Hyvää naapuruutta lisää varmaan molemminpuolinen sietokyky sekä kunnioitus. Arkinen huomaavaisuus on hyvä keino tutustua naapureihin ja luoda naapurihenkeä, Puumala sanoo.
Tutkija Salome Tuomaalan mukaan ihmiset ovat esittäneet toiveita myös siitä, että naapurijurtta voisi edistää naapurien välisiä suhteita.
– Jurttatiimi on muun muassa luvannut auttaa taloyhtiöiden hallitusten välisissä neuvotteluissa. Naapurusten välisissä ristiriitatilanteissa olemme saaneet mahdollisuuden neuvoa ihmisiä ottamaan yhteyttä Naapuruussovittelun keskukseen Tampereelle, Tuomaala sanoo.
Hervannan monikulttuurisuus näkyy myös jurtan aiheissa, muun muassa kielimuurit ovat puhuttaneet. 20 prosenttia väestöstä on muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä.
Tutkija Karim Maichen mukaan lapset ovat usein yhdistävä linkki, kun yhteistä kieltä ei ole.
– Joskus on helpompi saada kontaktia maahanmuuttajaperheisiin lasten kautta, jotka osaavat usein paremmin suomen kieltä kuin vanhempansa. Olisi mielenkiintoista päästä havainnoimaan, kuinka kommunikaatio ilman yhteistä kieltä onnistuu.
Osa eri kulttuureista tulleista kokee tutustumisen hankalana.
– Esimerkiksi venäläisestä tai arabikulttuurista kotoisin olevat hervantalaiset ovat kokeneet että Hervannassa on hidasta ja hankalaa, tai jopa mahdotonta luoda tiiviitä naapuruussuhteita - verrattuna omaan lähtökulttuuriin, sanoo Salome Tuomaala.
Projekti Hervannassa jatkuu ensi kesäkuuhun asti. Tutkija Karim Maichella on jo nyt konkreettisia ehdotuksia siitä miten naapureiden välejä voi tiivistää yksinkertaisilla asioilla.
– Vähemmän aitoja, enemmän penkkejä! Aidat erottavat, penkit mahdollistavat, Maiche summaa.
Tutkijat olivat kertomassa naapurijurtta-hankkeesta myös Asuntomessujen Kaupunkielämää Jätkäsaaressa tapahtumassa aiemmin tässä kuussa.