Suvi-Anne Siimes halusi pistää stopin koville kilometrikorvauksille, jotka kohosivat jopa kymmeniin prosentteihin Työeläkevakuuttajien etujärjestö Telan työntekijöiden bruttopalkasta.
Telassa on vuoden sisällä lopettanut työskentelyn viisi yli 60-vuotiasta työntekijää. Kolme on irtisanottu, kaksi on lähtenyt muista syistä. Työntekijät ovat kokeneet tulleensa kohdelluksi jopa tylysti. Yksi heistä on riitauttanut irtisanomisensa ja hakee Helsingin käräjäoikeudesta korvauksia.
Telan mukaan kysymys ei ole siitä, että eläkeikää lähestyvistä työntekijöistä olisi haluttu eroon. Kyse oli entisen eläketiedotuksen lakkaamisesta ja siitä, kuinka paljon eläketiedotuksen työntekijät matkustivat.
– Kun uudessa työssä aloittaa, olen oppinut että toimitusjohtajan pitää tuntea ihmiset, tuntea luvut ja tuntea toiminta. Näitä kaikkia ryhdyin penkomaan kun täällä aloitin, toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes sanoo.
Siimes aloitti Telan toimitusjohtajana syksyllä puolitoista vuotta sitten. Hänen tullessaan taloon Telassa maksettiin kilometrikorvauksia yli 100 000 euroa vuodessa. Tämä herätti Siimeksen huomion, sillä hän oli aiemmassa työssään Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajana seurannut tarkkaan nk. kilometrikorvausjuttua. Kiinteistönvälitysyhtiö Habitan johto sai Helsingin hovioikeudessa kovat tuomiot törkeistä veropetoksista ja törkeistä kirjanpitorikoksista. Yhtiössä oli maksettu kolmasosa palkasta kilometrikorvauksina.
– Kiinnitin ensimmäisenä huomiota siihen, että täällä oli verraten suuret matkakulut ja ylipäätänsä suuret menot. Näytti siltä, että edunvalvontatehtävää tekivät ainoastaan johtoryhmäläiset. Tehtävänäni oli tuunata tätä edunvalvontakärkeä parempaan uskoon, Siimes sanoo.
– Havaitsin, että tapa jolla meillä tehdään työtä ei ollut työnantajan tai perustehtävän kannalta tarkoituksenmukainen. Meillä tunnuttiin istuvan enemmän auton ratissa kuin toimistohuoneessa.
Kilometrikorvaukset jopa kolmasosa palkasta
Siimeksen johtoaikana Telasta on lopetettu entinen eläketiedotus, jossa kilometrikorvauksia kertyi.
– Päätettiin muuttaa niitä asioita, joita me täällä teemme. Keskityimme edunvalvontaan ja sitä tukevaan asiantuntijatyöhön ja viestintään. Alueilla ramppaaminen ei kuulunut enää uuteen tehtävään. Toinen asia on tietysti se, että jos ihmiselle on maksettu vakiintuneesti pitkään paljon verottomia korvauksia, niin siitä voi tulla sellainen olettama, että tämä on osa työstä saatavaa korvausta.
Pelkäsittekö sitä, että ellette puuttuisi tähän kulttuuriin, saattaisitte joutua oikeuteen?
– Minulla oli sellainen tunne kun toiselta toimialalta tänne siirryin, ja olin siellä tutustunut kiinteistövälitysalalla annettuihin koviin tuomioihin. Meillä kilometrikorvausten osuus suhteessa matkustavien henkilöiden bruttopalkkoihin kohosi noin kolmasosaan palkasta tai jopa yli. Jos tällainen asia on tiedossa, silloin selkeästi sekä toimitusjohtajalla että hallituksella on se riski, että ääritapauksessa syyllistyy rikokseen, Siimes muotoilee.
Hänelle oli tärkeää, että Tela huolehtii velvoitteista yhteiskuntaa kohtaan.
– Työeläkejärjestelmän kannalta kantasana on työ, työstä maksettava palkka, josta pidätetään verot ja maksetaan myös työeläkemaksut ja sosiaaliturvamaksut. En katso, että työeläkealan edustaja voi toimia niin, että pyrkii maksamaan tuloa sellaisilla tavoilla, jossa kierretään työnantajavelvoitteita. Työnantajan tehtävänä on vaatia työn tekemistä kaiken ikäisiltä ihmisiltä, jotka ovat organisaatiossa töissä. Kun organisaatiossa tapahtuu muutos, kaikkien pitää pystyä muuttumaan. Sekä niiden jotka ovat alle 60-vuotiaita että niiden, jotka ovat yli 60-vuotiaita.
Siimestä edeltäneen, Telan entisen toimitusjohtajan Esa Swanljungin mukaan Telassa ei hänen aikanaan maksettu perusteettomia kilometrikorvauksia. Swanljung ei halunnut antaa asiassa haastattelua.
Katso Elisa Tikkasen juttu (45 minuuttia 27.2.2013)
Sumo video id
45 minuuttia: Tela laittoi kokeneimmat ulos: Se oli kuin märkä rätti