Suomen mielenterveys Mieli ry:n kehitysjohtaja, psykiatri ja psykoterapeutti Kristian Wahlbeck kertoo, että psykoterapiaan hakeutuneilla ihmisillä on jokin syy tai ongelma, johon haetaan terapiasta apua. Hänen mukaansa ammattilaiset puhuvat psykoterapiasta hoitona.
– Ei saa syntyä sellaista käsitystä, että psykoterapia olisi viihteellistä tai rentouttavaa tai hyvinvointia lisäävää, kuin esimerkiksi kampaamossa, kauneushoitolassa tai kuntosalilla käynti. Psykoterapialla pyritään ratkomaan tavoitteellisesti ongelmia, Wahlbeck sanoo.
Suurin osa psykoterapia-asiakkaista käy Kelan tukemassa kuntoutuspsykoterapiassa. Kuntoutustukeen vaaditaan lääkärin diagnosoima mielenterveyden häiriö, joka vaarantaa työ- tai opiskelukykyä.
– Tällä hetkellä pääsy psykoterapiaan on moniportainen ja vaikeasti hahmotettavissa, mikä on monelle este terapian saamiselle, Wahlbeck sanoo.
Pitkä tie terapiaan
Mielenterveytensä ongelmiin apua kaipaavan tulee ensin hakeutua yleislääkärin vastaanotolle, josta hänen on saatava lähete erikoissairaanhoitoon. Siellä hänen tulee tavata erikoislääkäri eli psykiatri kaksi kertaa, minkä jälkeen psykiatri tekee diagnoosin ja kirjoittaa lääkärinlausunnon Kelalle. Lausunnon perusteella Kela myöntää oikeuden kuntoutuspsykoterapiaan.
Tämän jälkeen tuen saaneen pitää löytää itselleen sopiva psykoterapeutti. Psykoterapeutit ovat yksityisiä palveluntuottajia. Kelan tuki korvaa suuremman osan terapiakuluista, mutta asiakkaalle jää maksettavaksi kymmenien eurojen omavastuu per terapiakäynti.
Arvioiden mukaan kaksi prosenttia Suomen väestöstä voisi hyötyä psykoterapiasta, ja vain noin puolet tästä joukosta saa psykoterapiaa, Wahlbeck kertoo.
Tällä hetkellä eduskunnassa on käsittelyssä Terapiatakuu-kansalaisaloite, jossa ajetaan kaikille nopeaa pääsyä hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen.