Suuret arvokisajoukkueet uhkaavat painaa SUL:n tuloksen miinukselle – "Menemme kuusinumeroisiin lukuihin"

Suomella on ollut kuluvan kesän kaksissa yleisurheilun arvokilpailuissa poikkeuksellisen suuret joukkueet, kun heinäkuussa MM-kilpailuihin Eugeneen lennätettiin 36 ja elokuussa EM-kilpailuihin Müncheniin 68 urheilijaa.

Suomen urheiluliiton (SUL) toimitusjohtaja Harri Aalto ei pysty kertomaan vielä tarkkoja summia siitä, paljonko EM-kilpailut rasittavat SUL:n kassaa.

– Sanotaan, että puhumme aika isoista luvuista. Menemme kuusinumeroisiin lukuihin tai lähelle, Aalto arvioi STT:lle Suomen joukkueen hotellilla.

–  Ei kaikkia kustannuksia vielä tiedä, koska joudutaan esimerkiksi vaihtamaan lentoja. Kisojen jälkeen teemme talousjohtajan kanssa yhteenvedon.

Kotimaan kamaralla järjestetyissä arvokilpailuissa Suomelta on nähty aiemminkin suuria joukkueita, mutta ulkomaille on lähetetty urheilijoita kitsaammin. Urheilijoiden lisäksi kisajoukkueeseen kuuluu esimerkiksi valmentajia. Aalto painotti sitä, että kaksien arvokilpailujen kauteen on tiedetty varautua. Kotimaisen kärjen pitää päästä arvokilpailuihin, kun mahdollisuus on.

– Olemme lähteneet kisoihin tänä vuonna sillä ajatuksella, että tämä on meidän ydin ja tärkein.

Arvokasta lystiä

Münchenissä osan urheilijoista voi todeta olleen väärässä paikassa jo pelkkää tuloslistaa katsomalla, mutta vahvan keskitason yläpuolella kärki on loistanut kirkkaana.

Haastatteluhetkellä heittämättä oli vielä miesten keihäsfinaali, joka on usein kantanut Suomen mitalipaineet ja pelastanut kisat. Nyt seiväshyppääjä Wilma Murto (kulta), estejuoksija Topi Raitanen (kulta) ja kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä (hopea) takasivat jo ennen kahta viimeistä kisapäivää Suomelle suurimman mitalisaaliin 16 vuoteen. MM-kilpailuista Eugenessa ei herunut mitaleja, mutta kulut olivat samaa luokkaa kuin Münchenissä. Joukkue oli lähes puolet pienempi urheilijoiden määrän osalta. Mannertenväliset lennot ovat kalliita ja rasittavat taloudenpitoa valmistautumisleirin lisäksi.

– Onhan se arvokasta, kun viedään porukkaa sinne jopa viikkoa kahta ennen, Aalto sanoi.

Toimitusjohtajan mukaan kisajärjestäjät antavat joitain ilmaispaikkoja niin MM- kuin EM-kilpailuihinkin.

– MM-kilpailuissa tuki on suurempi.

Suuret odotukset maaotteluun

SUL sai kannettavakseen raskaat tappiot EM-kotikisoissa 2012, mutta rima on ylittynyt mukavasti viime vuosina. Taloudellista puskuria on kertynyt.

– Selvisimme korona-ajasta lajiliittona erittäin hyvin. 2012 vuoden jälkeen on ollut haasteita vaikka kuinka paljon, mutta nyt olemme velattomia ja maksaneet velat pois. Olemme tehneet ylijäämää viimeiset vuodet. Nyt voimme tehdä vähän miinustakin, toimitusjohtaja sanoi.

Onko arvokilpailuihin käytetty raha pois jostain muusta SUL:n toiminnasta, esimerkiksi junioreilta?

– En usko enkä toivo.

– Olemme tehneet maltillisen budjetin tälle vuodelle. Mutta emme voineet budjetointivaiheessa arvata, että lähdemme EM- ja MM-kilpailuihin näin suurilla joukkueilla. On selvää, että menee pitkäksi.

– Yritämme paikata (kuluja) omalla toiminnalla. On opeteltu sitä muutamat vuodet. Katsomme muut kulut tarkkaan, Aalto myönsi.

Kirstunvartijalla riittää tekemistä.

– Olemme oppineet. Jos on sellainen tilanne, että laiva meinaa kaatua, meidän täytyy säästää jostain.

Syyskuun alun Ruotsi–Suomi-yleisurheilumaaottelu vähentää laivan kaatumisen uhkaa tai tarjoaa ainakin pelastusrenkaan. EM-menestys on parasta mainosta Helsingin olympiastadionilla järjestettävälle tapahtumalle, jolla on suuri merkitys liiton tulonhankinnassa.

– Budjetoimme Ruotsi-ottelun aika maltillisesti, mutta tämäkin menestys auttaa, että katsomot ovat täynnä. Se helpottaa tätä vuotta ja tilinpäätöstä.

Lue myös:

    Uusimmat