Ekonomisti laskee, että on kannattavampaa jäädä eläkkeelle tammikuussa kuin joulukuussa.
Video: Asumismenot iskevät koviten eläkeläisiin. Katso uutisvideo aiheesta!
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat nousivat 1,3 prosenttia ja keskipalkat 2,1 prosenttia vuoden kolmannelle neljännekselle.
Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan Tilastokeskuksen lukuihin kohdistuu erityinen mielenkiinto siksi, että niiden avulla on laskettavissa ensi vuoden alussa työeläkkeisiin tehtävät indeksikorotukset.
– Eläkkeitä korotetaan vuoden alussa työeläkeindeksillä, jossa inflaation osuus on 80 prosenttia ja palkkakehityksen 20 prosenttia. Vuosittainen indeksikorotus koskee lähes 1,5 miljoonaa työeläkkeen saajaa.
Appelqvist laskeekin, että maksussa olevat työeläkkeet nousevat ensi vuoden alussa indeksikorotuksen seurauksena noin 1,5 prosenttia (1,45 %).
– Eläkkeisiin heijastuva inflaation kiihtyminen on yhä maltillista, mutta taustalla on silti melko laaja-alainen hintojen nousu eri tuoteryhmissä. Inflaatiota kiihdyttävät elintarvikkeiden kallistuminen, öljyn maailmanmarkkinahinnan nousun vaikutus bensan hintaan sekä alkoholi- ja tupakkatuotteiden veronkorotukset.
Eläkkeiden ostovoima polkee paikallaan
Jukka Appelqvistin mukaan työeläkkeissä keskimääräinen kuukausittainen indeksikorotus tulee olemaan noin 22 euroa.
– Korotus on euromääräisesti jonkin verran suurempi kuin muutamalla edellisellä kerralla. Käytännössä nousu kertoo vain siitä, että inflaatio on pikku hiljaa vauhdittumassa kohti tavanomaisempaa tahtia. Ensi vuodelle ennustettu inflaatiovauhti on melko tarkalleen indeksikorotuksen suuruinen, eli eläkkeiden ostovoima polkee yhä paikallaan.
Kun henkilö jää ensimmäisen kerran eläkkeelle, lasketaan uuden eläkkeen määrä indeksoimalla työuran aikaiset ansiot palkkakertoimella, jossa palkkakehityksen vaikutus on 80 prosenttia ja inflaation 20 prosenttia.
Yleensä palkkojen nousu on inflaatiota nopeampaa, jonka seurauksena palkkakerroin nousee työeläkeindeksiä enemmän. Niin on tälläkin kertaa, joskaan ero indeksien välillä ei ole yhtä suuri kuin sellaisina vuosina, jolloin palkankorotukset ovat olleet tuntuvampia.
Älä jää eläkkelle joulukuussa, vaan vasta tammikuussa
Heikosti tunnettu seuraus uusien ja vanhojen eläkkeiden erilaisesta indeksointitavasta liittyy siihen, miten eläkkeelle jäämisen ajankohta vaikuttaa tulevaan eläketasoon.
– Voi tuntua houkuttelevalta jäädä eläkkeelle vuoden lopussa, mutta oma neuvoni olisi välttää tällä kertaa joulukuussa eläköitymistä, ellei siihen ole selkeää syytä. Taloudelliset kannustimet lykätä eläkkeelle jäämistä tammikuulle ovat vahvat, koska tavanomaisen lisäkarttuman päälle tulee palkkakehitykseen perustuva korkeampi indeksikorotus, sanoo Appelqvist.
Harva pohtii tekniseltä tuntuvaa asiaa, mutta pienikin vaikutus kertautuu, koska se ulottuu jokaiseen kuukausittaiseen eläkkeeseen loppuelämän ajan.
– Tänä vuonna ero indeksien välillä on melko pieni, mutta jopa näin pienen eron pitkän aikavälin vaikutus on keskimääräisen uuden eläkkeen kohdalla nykyrahassa karkeasti ottaen 1800 euron luokkaa koko eläkeajalta.
"Merkittävä lisäkannustin työskennellä kuukausi enemmän"
Keskimääräistä suuremmissa eläkkeissä nousee euromääräinen vaikutus vastaavasti isommaksi, jopa useisiin tuhansiin euroihin.
– Suurempi indeksikorotus ei ehkä ole valtava summa, mutta se on silti merkittävä lisäkannustin työskennellä yksi kuukausi enemmän. Vähintäänkin olisi hyvä, että ihmiset olisivat siitä tietoisia pohtiessaan eläkkeelle jäämisestä omalla kohdallaan, Appelqvist toteaa.
Hänen mukaansa jos joku nyt on jo tehnyt päätöksen jäädä eläkkeelle joulukuussa, ei kannata liikaa surkutella, koska tänä vuonna indeksoinnin synnyttämä tappio on tavanomaista pienempi.
– Historiassa on nähty myös vuosia, jolloin pelissä ovat olleet huomattavasti suuremmat summat. Siksi kannattaakin olla hereillä ja seurata tilannetta omalta osalta, kun eläköitymisen aika lähestyy, Appelqvist sanoo.