Surun Risti paljastettiin Pitkärannassa

Paavo Lipponen

Laatokan Karjalan taisteluissa kaatui talvisodan aikana arviolta 5000-6000 suomalaista ja venäläisarvion mukaan 35 000 neuvostosotilasta. Neljä veteraania - kaksi sodanaikaisen rintamalinjan molemmilta puolin - paljasti petroskoilaisen kuvanveistäjän akateemikko Leo Lankisen suunnitteleman ristin, johon on kuvattu kaksi surevaa äitiä.

-Sotiemme jälkeen olemme tehneet useita kymmeniä vuosia surutyötä. Tänään näemme, että olemme päässeet tässä työssä pitkälle, pääministeri Paavo Lipponen (kuvassa) sanoi paljastustilaisuudessa. Venäjän varapääministeri Aleksei Kudrin korosti puolestaan, ettei talvisodan - venäläisittäin suomalais-venäläisen sodan - kaltainen tapahtuma saa koskaan toistua.

Molemmat ministerit esittivät valtioidensa puolesta surunvalittelut kaatuneiden omaisille. Tilaisuuteen oli saapunut veteraaneja ja näiden omaisia eri puolilta Venäjää ja Suomesta, ennen muuta Kuopiosta.

Pitkärannan ystävyyskaupunki Kuopio on rahoittanut yhdessä Venäjän valtion ja Karjalan tasavallan kanssa muistomerkin, joka ehti olla vireillä 90-luvun alusta asti. Suomi ja Venäjä sopivat yhteisten talvisodan muistomerkkien pystyttämisestä molempiin maihin 1992. Raatteentie sai omansa jo vuonna 1992.

Risti seisoo Pitkäranta-Suojärvitien varrella lähellä entisiä Lemetin ja Koirinojan kyliä, missä käytiin joulukuusta 1939 aina talvisodan päättymiseen ankaria taisteluja. Viisi venäläisdivisioonaa pyrki Laatokan länsipuolitse Suomen rajalle ja Kannaksen suomalaisjoukkojen selustaan.

Miesluvultaan ja tulivoimaltaan alivoimaiset suomalaiset onnistuivat kuitenkin pidättelemään venäläisiä, ja motittamaan mm. liki kokonaisen divisioonan. Suomalaisten voimat eivät riittäneet kuitenkaan kaikkien mottien tuhoamiseen.

Lipposellekin Laatokan Karjalan taistelut ovat tuttuja tykistöupseeri-isän tarinoiden perustella. Korpisodassa rintamalinjat polveilivat yllättävästi: Lipponen muisteli isänsä kertoneen, kuinka suomalaiset joutuivat odottelemaan omaa etenemisvuoroaan, kun neuvostosotilaat kulkivat kahden motin väliä.

Lipponen joutui palaamaan sotien jälkeen rauhanteossa luovutetun Suomen maaperällä Karjala-kysymykseen toimittajien kysyessä kestoaiheesta.

-Se on asia, joka on mahdollista ottaa esille, jos jokin osapuoli sitä haluaa. Meillä ei ole mitään tarvetta, hän kertasi Suomen virallisen kannan.
(MTV3)