Lahdessa Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa maanantaina alkaneessa terrorismirikosoikeudenkäynnissä epäillään kolmea miestä terrorismirikoksista tai avunannosta niihin. Suojelupoliisin mukaan kyse on edelleen varsin marginaalisesta ilmiöstä.
Lahden terrorismivyyhdissä epäiltyjen teot liittyvät äärioikeistolaisen ideologian eli akselerationismin ihannointiin, aseiden valmistukseen ja väkivaltaisista iskuista viestittelyyn vuosina 2021–2023.
Maanantaina kuultiin, että ryhmittymä oli viestitellyt muun muassa silloisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) ampumisesta.
Lue myös: Suunnitelmissa Sanna Marinin ampuminen ja junien suistaminen – suurista aikeista huolimatta Lahden äärioikeistoryhmän iskut jäivät postilaatikoiden räjäyttelyyn
Miehet olivat 3D-tulostaneet aseita ja testanneet niitä tutkimusmateriaalina olevilla videoilla. Syyttäjän mukaan miehiä motivoivat rotuviha, jyrkkä maahanmuuttovastaisuus ja pettymys nykyisenmalliseen yhteiskuntaan ja päättäjiin.
10:28
Lue myös: Videot paljastavat terrorismirikoksista epäiltyjen miesten aseleikit, natsiviittaukset ja vahingonteot
Supon erikoistutkija Anna Santaholma kertoo, että Lahden tapauksen kaltaisessa, äärioikeistolaisessa akselerationismia kannattavassa ideologiassa on kyse melko marginaalisesta ilmiöstä myös äärioikeiston osalta.
– Tällä hetkellä tietoomme tulee jatkuvasti uusia äärioikeistolaisia kohdehenkilöitä, mutta edelleen valtaosa terrorismitorjunnan kohdehenkilöistä on radikaali-islamistisen terrorismin kannatajia.
Akselerationistisessa maailmankuvassa on Santaholman mukaan tavoitteena demokraatisen yhteiskuntajärjestyksen horjuttaminen.
– He kokevat että valkoinen rotu on jollain tavalla uhattuna muualta tulevien toimesta. Heillä on myös pyrkimys näitä terroritekoja käyttäen käynnistää rotusota.
Lahden terrorismivyyhdin tapauksessa väkivalta jäi viestittelyn tasolle. Santaholma kuitenkin kertoo, että äärioikeiston piirissä on korostunut erityisesti pyrkimys hankkia ampuma-aseita ja räjähteitä. Uutena huolenaiheena ovat juurikin 3D-tulostetut aseet.
– Äärioikeistolaiset iskut kohdistuvat tyypillisesti maahanmuuttajataustaiseen väestöön, ja uskonnollisia kohteita, esimerkiksi moskeijoita tai synagogia, voidaan ottaa kohteiksi. Ideologisiksi vastustajiksi arvioidut poliittiset päättäjät voivat olla kohteena, ja lisäksi viime aikoina on lisääntynyt kiinnostus iskeä kriittistä infrastruktuuria kohtaan.
Terrorismin torjunnassa on Santaholman mukaan merkittävässä roolissa tilannekuvan ylläpitäminen, jota Supo tekee yhteistyössä poliisin kanssa. Tärkeää on myös ajantasainen lainsäädäntö, ja että toimivaltuudet terrorismin ennaltaehkäisemiseen ovat kunnossa.
– Jos havaitsee huolestuttavaa toimintaa, on suotavaa antaa vihje poliisille tai Supolle näiden verkkosivujen kautta.