Konfliktialueelta palaavista naisista tulisi osa Suomen jihadistista alamaailmaa, arvioi suojelupoliisi.
Suojelupoliisin (supo) arvion mukaan on todennäköistä, että Syyriasta al-Holin leiriltä palaavat ihmiset lisäävät Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa.
– Arvioimme, että alueelta mahdollisesti palaavat naiset verkostoituvat keskenään, ja että heistä tulee osa Suomeen jo muodostunutta jihadistista alamaailmaa, sanoo supon viestintäasiantuntija Minna Passi.
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen odotetaan tekevän lähiaikoina linjauksia siitä, autetaanko Isis-leirillä olevia suomalaisia lapsia tai naisia palaamaan Suomeen.
Lue myös: Pääministeri Rinne HS:lle: Isis-leirillä olevia suomalaisia on perustuslain takia lähtökohtaisesti autettava
Rinne sanoi tänään Iltalehdelle, että hallitus saa lähipäivinä eri viranomaisilta lausunnot asiasta. Sen jälkeen hallitus tekee päätöksen toimenpiteistä.
– Mahdollisimman nopeasti, Rinne sanoi IL:lle.
Yle kertoi toukokuussa, että al-Holin leirillä Pohjois-Syyriassa olisi 11 suomalaista naista ja 33 lasta. Supo ei ole kertonut julkisuuteen tietoja leirillä olevien suomalaisten määrästä, mutta Passin mukaan suuruusluokka on oikea Ylen uutisessa.
Hän ei operatiivisista syistä ota kantaa siihen, ovatko leirillä olevien suomalaisten henkilöllisyydet supon tiedossa.
– Meillä on hyvä käsitys siitä, keitä ihmisiä sinne konfliktialueelle on aikanaan lähtenyt ja keitä siellä edelleen oleskelee.
Lapset tarvitsevat pitkäaikaista tukea
Supo ei kommentoi myöskään sitä, mitä leirillä olevien suomalaisten toiminnasta Syyrian ja Irakin konfliktialueella tiedetään.
Passi kertoo kuitenkin yleisellä tasolla, että naisten rooli Isisin toiminnassa on liittynyt propagandan levittämiseen, värväämiseen ja seuraavan sukupolven kasvattamiseen.
– Osa naisista on mahdollisesti osallistunut myös aseelliseen toimintaan. Naisilla on ollut myös keskeinen rooli jesidivähemmistöön kuuluvien naisten ja lasten orjuuttamisessa, Passi kommentoi asiaa yleisesti.
Hänen mukaansa suomalaiset lapset ovat joutuneet olemaan konfliktialueella hyvin vaikeissa olosuhteissa, ja he ovat altistuneet propagandalle ja väkivallalle.
– On todennäköistä, että he tulevat tarvitsemaan pitkäaikaista tukea, jos he palaavat sieltä Suomeen. Ja tietenkin pitää kiinnittää huomiota siihen, että he integroituvat hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan.
Jokaisen palaajan kohdalla arvioidaan Passin mukaan erikseen, onko syytä epäillä palaajan syyllistyneen rikoksiin konfliktialueella. Mahdollisista rikostutkinnoista vastaa keskusrikospoliisi.
Passi sanoo myös, että kaikki alueelta Suomeen palaavat ihmiset, sekä aikuiset että lapset, saatetaan tavalla tai toisella viranomaistoimien piiriin.