Alexander Stubb on ilmoittanut lähtevänsä kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo pyysi Stubbia puolueen presidentinvaaliehdokkaaksi.
– Kun isänmaa kutsuu, silloin mennään, totesi Stubb tiedotustilaisuuden alussa.
Tiedotustilaisuudessa Stubb kertoo olevansa huolissaan "Suomen sisäisestä tilanteesta".
– Voin sanoa tämän henkilönä, joka on ollut poissa päivänpolitiikasta seitsemän vuotta. Haluan tasavallan presidenttinä enemmän etsiä yhdistäviä kuin jakavia tekijöitä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Stubbin mukaan Suomi on pieni kansa, jolla ei ole varaa polarisoitua ja jakautua kahtia.
Suomen saavutukset ovat aina tapahtuneet "yhteistyöllä, yhteisymmärryksellä ja yhdessä", Stubb sanoo.
– Kyse on siitä, kykenemme empaattisellakin tavalla käymään keskustelua asioista, jotka meistä kaikista tuntuvat vaikeilta. Tässä meillä kaikilla on vastuu. Poliitikoilla, mutta myös medialla.
Stubbin mukaan median pitää kritisoida, tutkia ja nostaa asioita esille.
– Olen itsekin kokenut julkisuuden hyvät ja huonet puolet. Se on osa demokratiaa.
– Lehdistönvapaus on yksi kovimpia kilpailuvaltteja ja siitä on pidettävä tilanteesta kuin tilanteessa pidettävänä kiinni ja se koskettaa yhteiskuntaa laajemmin.
Stubb korostaa myös, että jokaisen kansalaisen tarvitsee myös käydä keskustelua "avoimesti, arvokkaasti ja kunnioittavasti".
– Keskustelukulttuuri on muuttunut kärkkäämmäksi kuin mitä se oli 2016, kun käytännössä jätin politiikan.
Maailmanjärjestys on murroksessa
Stubb sanoi, että kansainvälisessä politiikassa on aika ajoin suuria murroskohtia.
– Edessä on epävarmempi, uusi ja monella tapaa sekavampi maailmanjärjestys kuin johon totuimme kylmän sodan aikana. Ja kylmän sodan jälkeen, jolloin kaikkien maailman maiden piti kääntyä kohti liberaalia demokratiaa, markkinataloutta ja globalisaatiota, Stubb sanoi.
– Aikakautta ei kannata säikähtää, sillä ei kannata pelotella, eikä pidä vaipua toivottomuuteen. Pitää olla päättäväinen, mutta ei missään muodossa sinisilmäinen.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan uudisti maailmanjärjestyksen, Stubb sanoo.
– Yksi seuraavan presidenttikauden tärkeimmistä tehtävistä on työstää sen eteen, että sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä säilyy.
– Menee ainakin 10 vuotta, että uudempi maailmanjärjestys alkaa ottamaan muotoaan.
Nyt Venäjä pitää "eristää ja pitää huoli siitä, että Ukraina voittaa sodan".
– Vasta sitten voimme harkita keskusteluyhteyden avaamista.
Venäjän hyökkäyssodalla oli ilmeisen tärkeä merkitys myös Stubbille itselleen, sillä hän sanoo, ettei harkinnut ehdokkuutta ennen kuin sota syttyi.
Lopullisen päätöksen ehdokkuudesta Stubb sanoo tehneensä maanantaina.
Stubb ei kuitenkaan ole huolissaan Suomen kansainvälisestä tilanteesta siitä yksinkertaisestä syystä, että "me olemma aina hoitaneet hommamme".
– Me kyetään aina reagoimaan ketterästi ja päättäväisesti.
Viimeisin esimerkki tästä on Stubbin mukaan se, että Suomi käänsi alkuvuodesta 2022 kurssia ja liittyi sotilasliitto Natoon.
Suomen politiikka perustuu sekä idealismiin että realismiin, Stubb katsoo.
– (Realismi tarkoittaa sitä), että meillä on yhdet Euroopan vahvimmista puolustusvoimista. Ei ole sattumaa, että meillä on 900 000 miestä ja naista reservissä. Meillä on asepalvelus, 280 000 miestä ja naista, jotka voidaan mobilisoida nopeastikin sodan aikana, Stubb listaa ja mainitsee myös esimerkiksi Suomen hävittäjät.
– Olemme realistisia sen suhteen, mitä maailmanpolitiikka ja erityisesti meidän itänaapuri voi tullessaan tuoda.
Lähti politiikasta professoriksi
Virallisesti kokoomuksen presidenttiehdokas valitaan ylimääräisessä puoluekokouksessa. Vielä ei ole kerrottu, milloin kokous on.
Stubb on tällä hetkellä Firenzen EU-yliopiston professori. Hän oli Suomen pääministeri vuosina 2014–2015. Kokoomuksen puheenjohtajana hän toimi 2014–2016.
Vuoden 2015 vaalien jälkeen Stubb toimi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen valtiovarainministerinä, mutta hävisi seuraavana vuonna kokoomuksen puheenjohtajavaalin Orpolle, eikä sen jälkeen enää jatkanut ministerinä.
Stubb on profiloitunut Eurooppa-poliitikkona. Vuonna 2017 Stubb lähti Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi ja lopetti kansanedustajan tehtävät. Hän on ollut myös EU-parlamentin jäsen.
Myös Häkkänen harkitsi ehdokkuutta
Kokoomuksen presidenttiehdokkaan valinta ei ole sujunut täysin sulavasti. Maanantaina kokoomuksen puoluehallituksen kokouksen jälkeen Petteri Orpo sanoi, että hänen alkuperäinen ajatuksensa oli, että kokoomus olisi käynyt prosessin läpi jo ennen kesätaukoa.
Orpon huomiota veivät kuitenkin pitkät hallitusneuvottelut ja hallituksen jäsenten rasismisyytösten jatkuva kommentointi.
Puoluehallitus kokoontui Stubbin taakse, ja pian kokouksen jälkeen Häkkänen sanoi viestipalvelu X:ssä, että antaa vahvan tuen puheenjohtajan päätökselle.
Stubbilta kysyttiin tiedotustilaisuussa, miten hän aikoo saada kokoomuksen kenttäväen taakseen.
– Uskon, että se tulee ajan myötä ja aika nopeastikin onnistumaan. Pidän ehdokkuutta edeltävää keskustelua aika hyvänä. Osoitus siitä, että kokoomuksessa on osaamista ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja kansainvälisessä politiikassa.
