Suomi sai melkein 5. Nobelinsa – "ei mahdollista ilman Suomen tukea"

- Nobel tuli ilman muuta meidän tutkimusryhmälle, Turun yliopistolle ja Suomen akatemialle mutta Stefan (Hell) on saksalainen ja tehnyt valtaosan työstään Saksassa. Eli ei ihan, mutta melkein, Turun yliopiston professori Pekka Hänninen kertoo MTV Uutisille puhelimitse.

Ilman Suomen Akatemian rahoitusta Stefan Hellin ura olisi voinut tyssätä alkuunsa.

– Stefan tuli Suomeen (vuonna 1992), kun kukaan muu ei rahaa suostunut antamaan. Hän ei saanut rahoitusta Saksasta eikä mistään. Tämä on iso asia tiedeyhteisöllemme, joka on notkealiikkeinen ja innovatiivisuuden hyväksyvä verrattuna moniin suuriin maihin, joissa on syntyneet vahvat instituutiot, jotka saattavat tukahduttaa uusia ideoita, Hänninen jatkaa.

Suomalaisnobelistit:

Frans Eemil Sillanpää 1939 (kirjallisuus)

A. I. Virtanen 1945 (kemia)

Ragnar Granit 1967 (fysiologia ja lääketiede)

Martti Ahtisaari 2008 (rauha)

Suomalaiset ovat olleet osallisena myös kahdessa muussa rauhanpalkinnossa, kun Nobel myönnettiin rauhanturvaajille vuonna 1988 ja EU:lle vuona 2012.

Hännisen ja Hellin projekti mikroskooppien parissa alkoi vuonna 1993. Perusjulkaisut aiheesta julkistuivat 1990-luvun puolivälissä. Hell päätyi vuonna 1997 Göttingeniin Max Planck -instituuttiin, jossa projekti eteni Nobel-kelpoiseksi.

Lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan professori Hänninen toteaa, että Hell olisi aivan hyvin voinut saada fysiikankin Nobelin. Kemian puolelle palkinto päätyi kahden muun palkitun takia.

– Heidän työnsä perustui pitkälti siihen, että se loi uusia molekyylejä ja tavan käyttää niitä molekyylejä. Mutta perusperiaate on sama, minkä Stefan kehitti jo täällä Turussa.

Ruotsin tiedeakatemian perusteissa palkinto annettiin siitä, että mikroskopiaa on voitu kehittää entistä syvemmälle nanoulottuvuuteen. Oletus oli pitkään, että valon aallonpituus asettaa rajan sille, miten tarkaksi mikroskopia voisi kehittyä. Kemian palkinto annetaan tutkijoiden oivalluksesta, että rajoitusta voi kiertää käyttämällä hyväksi fluoresoivia molekyylejä.

Hänninen on jo yrittänyt onnitella perheystäväänsä Helliä, mutta ymmärtää, että Max Planck -instituutissa ollaan tällä hetkellä hyvin kiireisiä. Suuremmat juhlat lienevät luvassa viimeistään ensi kesänä, jos Hänninen matkaa perinteiseen tapaan Keski-Eurooppaan tapaamaan ystäväänsä.

– Lapsensa kutsuvat minua Onkel Pekaksi. Heidän tyttärensä kertoi 5-vuotiaana haluavansa moottoripyöräilijäksi kun näki meidät, Hänninen naurahtaa.

* Juttua korjattu klo 21.23, suomalaisten nobelistien listaan lisätty suomalais-ruotsalainen Ragnar Granit

* Juttua korjattu 9.10. klo 11:43, suomalaisten nobelistien listaan lisätty kahden rauhapalkinnon saajina olleet rauhanturvaajat