Nobelin voittanut Holmström: Olen valtavan yllättynyt

– Sitä on tietysti kiitollinen kaikille ystäville, perheelle ja kollegoille. Onhan se tietysti onnekasta. Tässä maailmassa on monta taloustieteilijää, jotka voivat palkinnon saada. On ollut tuuria, että on ollut oikeassa paikassa oikealla hetkellä, Bostonista tavoitettu Holmström sanoo.

Hän sai tiedon palkinnosta noin puoli viideltä aamulla Yhdysvaltain itärannikon aikaa.

– Hyvä kun heräsin, sanotaan niin, koska en pidä puhelinta yöllä päällä. En tavallisesti ole todellakaan mikään aamuvirkku, Holmström naurahtaa.

Holmström työskentelee Massachusetts Institute of Technology (MIT) -yliopistossa Yhdysvalloissa.

Stipendivuosi vei taloustieteen pariin

Holmström jakaa palkinnon yhdysvaltalaisen taloustieteen professorin Oliver Hartin kanssa. Kahdeksan miljoonan Ruotsin kruunun eli noin 830 000 euron suuruinen palkinto tuli sopimusteoriaan liittyvistä tutkimuksista. Holmström ja Hart ovat läheisiä ystäviä.  

Holmström kertoo kiinnostuneensa sopimuksiin liittyvistä kannustimista ja ihmisten käyttäytymisestä työskennellessään teollisuusyhtiö A. Ahlströmin (nykyinen Ahlstrom) palveluksessa valmistuttuaan Helsingin yliopistosta.  

Yhtiö yritti rakentaa strategisia malleja yrityksen oikean päätöksenteon tueksi. Holmströmille selvisi varhain, että kannustimet ovat tärkeä osa ihmisten käyttäytymistä.

– Jos ihmisiä ei saa motivoitumaan, ei yritysmalleistakaan ole paljoa iloa. Voi sanoa, että se oli oikean suuntainen ajatus.

Opiskeli aluksi matematiikkaa

Tuore nobelisti ei ollut alun perin edes opiskellut taloustiedettä vaan matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa ja tilastotiedettä.

Vasta työelämässä kehittyneet ajatukset ja stipendivuosi Yhdysvalloissa Stanfordin yliopistossa veivät hänet taloustieteen pariin.

– Se oli yksi esimerkki tuurista. Kannustinongelmat kiinnostivat minua sieltä Ahlströmiltä, ja sattui niin, että kannustintaloustiede alkoi juuri kehittyä. Siinä yhtyi intressi Ahlströmiltä tähän tieteelliseen kiinnostukseen.

Suurimmaksi tieteelliseksi ohjaajakseen Holmström nimeää Stanfordin yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Bob Wilsonin, joka oli Holmströmin väitöskirjaohjaaja.

– Olen aika nöyrä, kun ajattelen, miten merkittävä hän on ollut. Hän ei ole vielä Nobel-palkintoa saanut. Toivon hartaasti, että hän sen saa, sillä hän on ollut niin vaikutusvaltainen. Ei pelkästään minun työssäni, vaan yleensäkin.

Viime vuodet Holmström on pohtinut enimmäkseen finanssikriisiin ja sen syntyyn liittyviä kysymyksiä. Sopimukset ja niiden kirjoitusasu näyttelivät hänen mukaansa tärkeää roolia kriisin muodostumisessa.

Toivoo tutkijoille mahdollisuuksia

Suomessa on Holmströmin mukaan paljon hyvää taloustieteen tutkimusta, vaikka tilanne onkin koulutusleikkausten vuoksi hankala. Hän toivoo, että palkinto inspiroisi tutkijoita.

– Suomessa on hienoja tutkijoita, ja toivoisi, että he saisivat mahdollisuuden tutkia oikeissa olosuhteissa.

Hän mainitsee nimeltä entiset opiskelijansa Marko Terviön sekä Juuso Välimäen.

– Siellä on hyvää meininkiä. Hyvällä mielellä voi katsella sitä.