Suomi ei ole enää itsemurhatilastojen kärkimaa

Suomi on viimein karistanut murheellisen tilastoherruuden itsemurhien ykkösmaana. Nykyään noin 18 ihmistä 100 000:sta tekee itsemurhan Suomessa. Luku on suunnilleen sama kuin Ranskassa ja Itävallassa. Vielä vuonna 1991 30 ihmistä 100 000:sta päätti elämänsä itsemurhaan.

Yhtenä suurimpana syynä parantuneisiin lukuihin pidetään masennuksen hoitoa. Asiantuntijat eivät kuitenkaan osaa täysin selittää, miksi tilastot ovat parantuneet näin dramaattisesti, kertoo Kansanterveyslaitoksen psykiatri Jouko Lönnqvist AFP-uutistoimistolle.

- Masennus huomataan nyt yhä useammin, ja sitä voidaan ehkäistä ja hoitaa hyvin. Psykologinen- sekä sosiaalinen tuki ovat nyt paremmassa kunnossa, Lönnqvist kuvailee.

Suomen maine itsemurhatilastojen kärkimaana juontaa juurensa 25 vuotta kattavaan ajanjaksoon vuosina 1965-1990. Suomi nautti tällöin vahvasta taloudellisesta noususuhdanteesta, mutta samanaikaisesti itsemurhien määrä kolminkertaistui.

Vuoteen 1991 mennessä Suomi johti teini-ikäisten itsemurhatilastoja Uuden-Seelannin ja Islannin edellä.

Synkkien lukujen valossa Suomen viranomaistahot nostivat mielenterveyden hoitoon käytettäviä tukirahoja, ja psykiatrisen avun tarjonta on tuplaantunut vuodesta 1991. Myös kampanjointi kouluissa ja varuskunnissa on tuottanut tulosta, sillä nuorten itsemurhat ovat vähentyneet 30 prosenttia vuodesta 1991.

Suomalaiset miehet edelleen itsemurhatilastojen kärjessä

Miesten itsemurhatilastot näyttävät kuitenkin edelleen synkiltä, sillä itsemurha on yleisin kuolinsyy 20-34 vuotiaiden suomalaisten miesten keskuudessa.

Tyypillinen suomalainen itsemurhan uhri on nelikymppinen mies, joka on eronnut ja työtön, alkoholisti ja huonokuntoinen. Suomalaistutkijoiden mukaan alkoholismi on suurin riskitekijä masennuksen ja työttömyyden ohella.

- Puolet kaikista itsemurhista ovat yhteydessä alkoholiin, ja yksi kolmesta itsemurhan tekijästä on alkoholisti, kertoo Lönnqvist.

Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2004 julkaiseman raportin mukaan suomalaiset juovat 10 litraa puhdasta alkoholia vuodessa per henkilö. Se on vähemmän kuin Ranskassa, jossa juodaan 14 litraa vuodessa per henkilö, mutta enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa, joissa juodaan kuusi ja seitsemän litraa vuodessa.

Asiantuntijat eivät tue väitettä, jonka mukaan Suomen pitkät ja pimeät talvet vaikuttaisivat itsemurhatilastoihin.

- Pimeyden ja itsemurhien välillä on yhteys, mutta se ei ole tärkeä selitys, sanoo Lönnqvist, huomauttaen että itsemurhia tehdään eniten keväällä. Asiantuntijat huomauttavat myös, että vaikka Norja sijaitsee samoilla leveysasteilla, sen itsemurhaluvut ovat pitkään olleet vain puolet suomalaisista.

Eniten itsemurhia kaikista sukupuolista ja ikäluokista tehdään Itä- ja Pohjois-Suomessa, vähiten ruotsinkielisillä alueilla länsirannikolla.

(MTV3-AFP)