Suomesta löytyi tuhansia sotamuistomerkkejä - määrä yllätti

- Tämä projekti osoittautui huomattavasti suuremmaksi kuin alunperin luultiin. Karkeasti arvioitiin, että tuhatkunta merkkiä saattaisi löytyä , mutta todellisuudessa niitä näyttää olevan 4000-5000, liiton toiminnanjohtaja Pekka Holopainen innostuu.

Helsingissäkin satoja

Tarkka laskenta ja selvitystyö on kesken vaikka varsinainen kartoitus on saatu kevään aikana pääosin loppuun. Alunperin tarkoitus oli saada työ päätökseen jo vuodenvaiohteessa.

- Tämä menee nyt projektihommiksi jollekin ulkopuolisille tuottajalle. Tarkoitus on luoda muistomerkeistä ja muistolaatoista oma nettiportaali, jonne kerätään kaikki mahdollinen tieto, Holopainen kertoo.

Muistomerkkejä on Holopaisen mukana pelkästään Helsingissä jo satoja.

- Osa löytyi Lapista keskeltä ei mitään.

Alkuvaiheesta vielä muistitietoa

Pohjois-Karjalan maakunnassa inventointityötä johtanut eversti Jouni Mattila arvioi, että maakunnasta löytyi noin 400 muistomerkkiä.

- Tämä työ päätettiin tehdä nyt, kun muistomerkkien alkuvaiheet ja rakentamisvaiheen tapahtumat ovat vielä veteraaneilla muistissa, Mattila perustelee.

Yksi aktiivisimpia paikkakuntia muistomerkkien kartoitustyössä oli Lieksa.

- Viime vuonna kartoitettiin paikat ja Lieksassa se tehtiin aika nopeasti vuoden loppuun mennessä. Kaikkiaan löytyi 61 eri muistomerkkiä, Lieksan Rajakillan puheenjohtaja Reijo Kortelainen tarkentaa.

Sankarihaudat kunnostetaan

Muistomerkkien kartoituksen lisäksi reserviläisyhdistykset innostuivat myös niiden kunnostukseen. Samalla vaivalla monella paikkakunnalla päätettiin yhdessä seurakuntien kanssa kunnostaa myös sankarihautausmaat kesällä pidettäviä jatkosodan päättymisen 70-vuotistilaisuuksia varten. Tiedossa on kymmeniä tapahtumia eri puolilla maata.

- Sankarihaudoilla on varmasti tänä kesänä paljon kävijöitä ja paikkojen on syytä olla kunnossa, Kortelainen muistuttaa.

Lieksan sankarihautausmaalla miehet talkoilivat aluetta kuntoon hiljaisina työn ääressä. Vieressä makaa lähes 500 vainajaa, joiden muistolaatat puhdistetaan juhlavuotta varten pesuaineella ja harjalla.

– Ne jotka tuolla kivien alla lepäävät, ovat meille tämän vapauden tuoneet ja antaneet kaiken omasta puolestaan. Olen sanonut monelle, että käykääpä katsomassa mitenkä siellä leppää vähän päälle parikymmpisiä miehiä, muistuttaa lieksalainen Juho Pehkonen.

Osa sankarihautojen nimilaatoista saa joillakin paikkakunnilla jopa uuden hopeapinnan. Hautojen ja merkkien säännöllinen kunnostaminen olisi tarpeen, koska esimerkiksi ilmansaasteet, siitepöly ja roskat vahingoittavat niitä.

Moni laatta puuttuu vielä

Suomalaisten kunnia-asiana oli tuoda sankarivainajat kotiseudun multiin. Moni tarina on kuitenkin yhä kesken. Lieksan sankarihautausmaallakin selvitettävää riittää.

– Viisi miestä on semmosta jotka ovat kaatuneet, kadonneet, kukaan ei tiedä missä he ovat. He ansaitsevat kivensä, laattansa tuonne, paikallinen historian harrastaja Jouko Martiskainen selvittää.

Kahdella miehellä on lisäksi kaksi kiveä vaikka, mutta miehiä on kummallakin nimellä vain yksi kappale arkistotietojen mukaan.

- Nämä ylimääräiset kivet pitäisi poistaa. Syy miksi kaksi kiveä on tehty ei ole tiedossa. Ehkä siinä sattui vain työtapaturma, Martiskainen pohtii.

Yksi mies on saanut kiven hautausmaalle, vaikka hän kuoli vasta 1990-luvulla.

Uudet sukupolvet aktiivisia

Jälkipolvien kiinnostus sodissa kaatuneiden ja kadonneiden kohtaloista kasvaa koko ajan. Uudet menetelmät ja arkistojen avautuminen helpottavat työtä merkittävästi.

- Tämä on sopiva vuosi minusta paneutua ainakin oman sukulaisen, sankarivainajan tai lotan menneisyyteen.

Lieksassa ja Iisalmessa toimiva Rukajärvikeskus on tehnyt omaisille selvitystyötä kiihtyvässä tahdissa ja moni perhe on saanut lopullisen tiedon isoisän kohtalosta vuosikymmenien epätietoisuuden jälkeen.

- Sankarivainajien lastenlapset ja jopa seuraava sukupolvi on herännyt nyt asiaan todenteolla, vahvistaa Rukajärvikeskuksessa selvitystyötä tehnyt Jouko Martiskainen.