Suomesta on lähtenyt eniten irakilaisia turvapaikanhakijoita suuntana Saksa, minkä vuoksi Saksan maahanmuuttovirasto on tehnyt Suomelle jo noin 850 takaisinottopyyntöä 2016-2017.

Tänä vuonna Suomesta on lähtenyt tänne rekisteröityneitä turvapaikanhakijoita muihin Euroopan maihin enemmän kuin koskaan aiemmin, mikä on seitsemänkertaistanut muiden maiden Suomelle esittämät hakijoiden takaisinottopyynnöt.  Suomeen on tehty vuonna 2017 kaikkiaan 1586 takaisinottopyyntöä. Suomesta pyyntöjä esitettiin muihin maihin vain 230.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueenjohtaja Mikko Montinin mukaan jo useana aikaisempana vuotena Suomesta on tehty enemmän palautuksia Eurooppaan.

– Nyt tässä viimeisen vuoden aikana suunnilleen tilanne on kääntynyt toiseen suuntaan eli tällä hetkellä Dublin-palautuksena Suomeen lähetetään ihmisiä, sanoo Montin.

Esimerkiksi vuonna 2015 ennen turvapaikanhakijoiden isomman määrän saapumista Suomeen takaisinottopyyntöjä tuli vain 302, kun muihin maihin takaisinottopyyntöjä esitettiin 1893.

Montin mukaan Sveitsistä tehdään takaisinottopyyntöjä ltaliaan eniten koko Euroopassa.

Hakijoita katoaa 

Takaisinottopyynnöistä vain pieni osa on pystytty toteuttamaan. Esimerkiksi Saksaan lähteneistä 853 irakilaisesta vain 100 on pystytty palauttamaan takaisin Suomeen. Tähän on useita syitä.

– Sama henkilö katoaa myös sieltä toisesta maasta eli häntä ei koskaan saada siirrettyä Suomeen. Toinen vaihtoehto voi olla se, että sillä valtiolla on vielä yksinkertaisesti siirtoaikaa jäljellä Suomeen, pohtii Montin.

Siirtoaika vaihtelee kuudesta kuukaudesta kahdeksaantoista kuukauteen.

Suomeen palautettujen hakijoiden määrä on kuitenkin kasvanut vuosi vuodelta. Tänä vuonna Suomeen on palautettu 335 turvapaikanhakijaa.

Kiertolaisuutta pyritään estämään

Maahanmuuttokriisin puhjettua Euroopassa Dublin-järjestelmää yritetään uudistaa EU:ssa, jotta maasta toiseen kiertäminen saataisiin loppumaan.

– Henkilö voidaan pelkällä ilmoituksella siirtää tähän käsittely vastuussa olevaan maahan. Vastaanoton puolella on suunniteltu muutoksia siten, että näitä vastaanottopalveluita tarjottaisiin vain minimissään tällaiselle maasta toiseen kiertävälle henkilölle, sanoo ylijohtaja Jorma Vuorio, sisäministeriöstä.

Uudistuksen eteneminen riippuu Vuorion mukaan paljolti siitä, miten Viro suhtautuu puheenjohtajakaudellaan asiaan.

Dublin-sopimuksen muuttaminen on yksi osa EU:n turvapaikkajärjestelmää, jonka uudistaminen on kiikastanut erityisesti siitä, miten turvapaikanhakijat jaetaan eri maihin.

Ihmisoikeusjärjestö näkee uudistuksessa ongelmia, sillä esimerkiksi kaikissa Etelä-Euroopan maissa ei pysty edes jättämään hakemusta turvapaikanhakijoiden suuren määrän vuoksi.

– Ihmisoikeuksien näkökulmasta se on todella väärin, että suunnitellaan ihmisten rankaisemista siitä, että he ovat jatkaneet matkaa eteenpäin, kun on olemassa tieto siitä, että jossain toisessa maassa turvapaikkaprosessi on oikeudenmukainen. Nämä ovat järkeviä perusteita lähteä eteenpäin, toteaa pakolaisasiantuntija Kaisa Väkiparta, Amnesty Internationalin Suomen osastosta.