Suomi voi olla tulevaisuudessa merkittävä öljyntuottaja.
Metsäraaka-aineista valmistettu rikitön bioöljy on valtava bisnesalue, josta on tähän saakka lähes vaiettu.
Suomi kohisi 1980-luvulla savolaisesta Nilsiän öljysheikistä. Mediajulkisuus oli hurjaa, mutta eipä siitä sitten muuta syntynytkään. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin teknologia on aivan toista. Öljyntuotantoa suunnittelevia yhtiöitä on jo useita.
Öljyrekat kääntävät suuntaa
Pisimmälle on päästy Joensuussa, jossa Fortumin voimalaitoksen kylkeen nousee maailman ensimmäinen lämmön ja sähkön tuotantoon suunniteltu bioöljylaitos. Öljyä syntyy ensi syksystä alkaen noin 2000 rekkakuormaa vuodessa.
– Vastaava määrä öljyä jää tietysti tuolta meren takaa tulematta, ja se rekkaliikenne sitten suuntautuu täältä Joensuusta Etelä-Suomeen meidän lämpölaitoksille, huomauttaa Fortum Power Heat Oy:n aluejohtaja Timo Partanen Joensuusta.
Modernia tervanpolttoa
Partanen hypistelee käsissään pientä pulloa pyrolyysiöljyä, kuten Fortum ainetta kutsuu valmistusmenetelmän vuoksi.
– Tätä on tehty Tampereen Messukylän olevalla koelaitoksella noin 100 kuutiota ja koekäytetty meidän Masalan lämpökeskuksessa Espoossa.
Bioöljy tai pyrolyysiöljy syntyy hakkuutähteistä eli kannoista, harvennuspuusta tai sahanpurusta - ja sitähän Suomessa riittää. Idea on tervanpoltosta tuttu.
– Nopeus on tietysti aivan toista luokkaa, ihan sekunneissa muuttuu kiinteä hakepala nestemäiseksi polttoaineeksi, Partanen kuvaa tuotantomenetelmää.
Tankki täyteen bioöljyä
Joensuun bioöljy siis menee kaukolämmön tuotantoon, mutta todellisen bisneksen arvioidaan löytyvän, kun bioöljy jalostetaan liikennepolttoaineeksi.
Metsäraaka-aineista valmistettu rikitön bioöljy voi ensimmäisenä korvata tuontiöljyn laivojen polttoaineena. Samalla bioöljy voisi alentaa rikkidirektiivin vientiteollisuudelle aiheuttamia kustannuksia.