Silpominen saattaa uhata Suomessa jopa tuhansia tyttöjä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi, että silpomisuhan alla on noin 650–3 080 tyttöä riippuen siitä, huomioidaanko arviointilaskelmassa toisen polven ulkomaalaistaustaiset tytöt.
Perinnettä harjoittavista maista lähtöisin olevia naisia ja tyttöjä arvioidaan olevan Suomessa noin 38 000. Silpomisen läpikäyneitä tyttöjä ja naisia on Suomessa arviolta 10 000.
Tyttöjen sukuelinten silpomista tehdään yleisimmin Afrikan alueella ja joissain Aasian ja Lähi-idän maissa.
Silpomisen vastainen työ on tärkeää
Suomeen on kehitetty uusi toimintaohjelma silpomisen estämiseksi. Tavoitteena on, ettei Suomessa asuvia ja oleskelevia tyttöjä silvota tai lähetetä ulkomaille silvottavaksi.
Toimien päätarkoitus on lisätä ammattilaisten osaamista ja välittää tietoa riskiryhmille. THL:n mukaan koulutusta tarvitaan esimerkiksi ilmiön puheeksi ottamisesta sekä ilmoitusvelvollisuudesta.
Huomenta Suomessa keskusteltiin silpomisen vastaisesta työstä. World Vision Finlandin ohjelmajohtaja Annette Gothónin mukaan olisi äärimmäisen tärkeää määrittää erillislaki silpomisesta, koska tämän hetkisessä laissa on liikaa tulkinnanvaraa.
– Suomen laissa silpominen on törkeä pahoinpitely, mutta vanhempien mielestä se ei niin ole.
Kulttuuritulkit avuksi?
Toimintaohjelmassa muun muassa ehdotetaan, että koulutettuja kulttuuritulkkeja hyödynnettäisiin silpomista estävässä työssä. Kulttuuritulkki on koulutettu ammattilainen, joka ei ainoastaan käännä kieltä, vaan tuntee molempien osapuolten kulttuuria.
– Samanlaisen kulttuurisen taustan omaavan henkilön on helpompi puhua silpomisesta kulttuurisensitiivisellä tavalla asiakkaille, ja tiedon vastaanottamisen samanlaisen kulttuurisen taustan omaavalta henkilöltä on todettu olevan luontevampaa, toimintaohjelmassa sanotaan.
Ohjelmassa todetaan, että lastensuojelun ja muun sosiaalityön tulisi ottaa silpominen puheeksi perinnettä harjoittavista maista lähtöisin olevien asiakkaiden kanssa.
– Lapsiperheiden kanssa työskenneltäessä silpominen tulee ottaa puheeksi perinnettä harjoittavilta alueilta lähtöisin olevien perheiden kanssa. Vastaanottotyössä perheille tulee kertoa Suomen lainsäädännöstä silpomisen kieltämisen suhteen jo maahantulovaiheessa. Tärkeää on, että silpomisesta puhutaan hyvissä ajoin eikä vasta silloin, kun tytön mahdollista silpomisen uhkaa jo epäillään.
Toimintaohjelman ovat laatineet THL, sosiaali- ja terveysministeriö ja laaja ohjausryhmä. Ohjelma julkistettiin 6. helmikuuta kansainvälisenä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaisena päivänä.