Suomenruotsalainen aatelismies ampui sisäministeri Heikki Ritavuoren kotiovelleen Helsingissä – teon takana oli salaliitto, mutta tapaus jätettiin tutkimatta

2:24

Heikki Ritavuoren elämäkerran kirjoittanut Lasse Lehtinen:"Voi sanoa, että käytännössä Hufvudstadsbladet murhasi Heikki Ritavuoren"

Lasse Lehtinen kertoo syistä, mitä johtivat sisäministeri Heikki Ritavuoren murhaan.

Julkaistu 11.09.2021 05:26

Mikko Kormilainen

mikko.kormilainen@mtv.fi

Suomenruotsalainen aatelismies Ernst Tandefelt ampui sisäministeri Heikki Ritavuoren 14. helmikuuta 1922 kotiovelle Helsingin Töölössä.

Viime vuosisadan alkupuoli oli Suomessa hyvin sekavaa aikaa. Melko pian itsenäistymisen jälkeen maassa oli ollut verinen sisällissota, joka oli vahvasti jakanut kansaa. Suomessa oli kuitenkin ihmisiä, jotka halusivat yhtenäistää väestöä veristen vuosien jälkeen. Yksi heistä oli sisäministeri Heikki Ritavuori.

– Hän yritti olla oikeudenmukainen aikana, jolloin se ei ollut muodikasta, sanoo Uutisaamussa vieraillut kirjailija Lasse Lehtinen.

Lehtinen on kirjoittanut kirjan Murhattu ministeri. Heikki Ritavuoren elämä ja kuolema (Otava), joka 41-vuotiaan kuolleen Ritavuoren elämäkerta.

Sisäministeri Heikki Ritavuoren hautajaiset helmikuussa 1922.�Helsingin kaupunginmuseo,Helsingfors stadsmuseum,Helsinki City museum

Ritavuori halusi noudattaa Tarton rauhansopimusta, ja hän puolusti muun muassa punaisten armahduksia. Oikeistolaiset raivostuivat sisäministerin toiminnasta. Se johti siihen, että etenkin ruotsinkielinen lehdistö, Hufvudstadsbladet etunenässä kävi hyökkäykseen Ritavuorta vastaan.

– Voi sanoa, että käytännössä Hufvudstadsbladet murhasi Heikki Ritavuoren. Murhaaja sanoi, ettei hän ole murhannut ihmistä nimeltä Heikki Ritavuori, hän on murhannut luettuaan Hufvudstadsbladetia tämän sisäministerin, jonka hän katsoi olevan kommunisti. Ritavuori oli kuitenkin oikeistolainen, mutta ei riittävän oikeistolainen näiden aktivistien mielestä, Lehtinen toteaa.

Ritavuoren murhan takana oli salaliitto, mutta se on jätetty kokonaan tutkimatta.

– Siihen aikaan poliisivoimat olivat aika lailla aktivistien käsissä, ja murhaa ei haluttu selvittää, vaan se painettiin villaisella. Siinä meni jäljet niin lähelle Mannerheimia, että sitä haluttu suurin surminkaan avata.

Ritavuoren tapaus on Suomen itsenäisyyden ajan ainoa poliittinen murha.

Tuoreimmat aiheesta

Historia

Suomenruotsalainen aatelismies ampui sisäministeri Heikki Ritavuoren kotiovelleen Helsingissä – teon takana oli salaliitto, mutta tapaus jätettiin tutkimatta

Lisää aiheesta:

Tuoreimmat aiheesta

Tuoreimmat aiheesta

Jean Sibelius olisi nykyajassa kohulööppien vakionimi

Musta surma vei 25 miljoonaa eurooppalaista – tutkijoilta uutta tietoa vitsauksen saapumisesta

Näin jo edesmenneet sotainvalidit kertoivat elämästään: "Olen kohtalooni erittäin tyytyväinen"

Karjalan veteraani Veikko, 101: "Missään muualla ei ole sellaista maata kuin Suomi"

Talvisodan ihmeen takana oli suomalainen mies – "Huonolla ruoalla ja kovalla työllä kasvanut"

Jean Sibelius olisi nykyajassa kohulööppien vakionimi

Musta surma vei 25 miljoonaa eurooppalaista – tutkijoilta uutta tietoa vitsauksen saapumisesta

Näin jo edesmenneet sotainvalidit kertoivat elämästään: "Olen kohtalooni erittäin tyytyväinen"

Karjalan veteraani Veikko, 101: "Missään muualla ei ole sellaista maata kuin Suomi"

Talvisodan ihmeen takana oli suomalainen mies – "Huonolla ruoalla ja kovalla työllä kasvanut"