Suomenruotsalainen aatelismies Ernst Tandefelt ampui sisäministeri Heikki Ritavuoren 14. helmikuuta 1922 kotiovelle Helsingin Töölössä.
Viime vuosisadan alkupuoli oli Suomessa hyvin sekavaa aikaa. Melko pian itsenäistymisen jälkeen maassa oli ollut verinen sisällissota, joka oli vahvasti jakanut kansaa. Suomessa oli kuitenkin ihmisiä, jotka halusivat yhtenäistää väestöä veristen vuosien jälkeen. Yksi heistä oli sisäministeri Heikki Ritavuori.
– Hän yritti olla oikeudenmukainen aikana, jolloin se ei ollut muodikasta, sanoo Uutisaamussa vieraillut kirjailija Lasse Lehtinen.
Lehtinen on kirjoittanut kirjan Murhattu ministeri. Heikki Ritavuoren elämä ja kuolema (Otava), joka 41-vuotiaan kuolleen Ritavuoren elämäkerta.
Ritavuori halusi noudattaa Tarton rauhansopimusta, ja hän puolusti muun muassa punaisten armahduksia. Oikeistolaiset raivostuivat sisäministerin toiminnasta. Se johti siihen, että etenkin ruotsinkielinen lehdistö, Hufvudstadsbladet etunenässä kävi hyökkäykseen Ritavuorta vastaan.
– Voi sanoa, että käytännössä Hufvudstadsbladet murhasi Heikki Ritavuoren. Murhaaja sanoi, ettei hän ole murhannut ihmistä nimeltä Heikki Ritavuori, hän on murhannut luettuaan Hufvudstadsbladetia tämän sisäministerin, jonka hän katsoi olevan kommunisti. Ritavuori oli kuitenkin oikeistolainen, mutta ei riittävän oikeistolainen näiden aktivistien mielestä, Lehtinen toteaa.
Ritavuoren murhan takana oli salaliitto, mutta se on jätetty kokonaan tutkimatta.