Pyöräkatu on isolle osalle suomalaisista vielä outo konsepti, vaikka niitä on ollut käytössä jo pari vuotta.
Suomeen saatiin reilut kaksi vuotta sitten uusi katutyyppi, kun kesäkuun alussa 2020 voimaan astunut uusi tieliikennelaki toi tullessaan pyöräkadut. Liikenneturvan kysely kuitenkin paljastaa, että pyöräkaduilla ajamiseen liittyy vielä hankaluuksia. Uuden katutyypin liikennesääntöjä eivät kaikki tunne.
Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti arvelee tiedotteessa, että vaikeudet pyöräkadun sääntöjen tuntemisessa voivat ainakin osittain selittyä sillä, että pyöräkatuja on toistaiseksi otettu käyttöön vain harvakseltaan.
Ruutti muistuttaa, että niin autoilijat kuin muutkin moottoriajoneuvojen kuljettajat saavat ajaa pyöräkadulla, mutta heidän on sopeutettava vauhtinsa pyöräilynopeuteen ja pyöräilijöille on annettava esteetön kulku. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista tämän tiesi alle puolet.
Lue myös: Harvempi kuin joka kolmas suomalainen tietää tästä pyöriä ja sähköpotkulautoja koskevasta liikennesäännöstä
– Pyöräkadun liikennemerkki ei itsessään aseta nopeusrajoitusta, eli suurin sallittu nopeus osoitetaan erillisellä merkillä. Jalankulkijoita varten pyöräkadulla on erikseen jalkakäytävä, Ruutti selventää.
Ellei muuta ole merkitty, pyöräkadulla voi pyöräillä kumpaankin suuntaan.
– Kääntyessään pyöräkadulle autoilevien kannattaakin huomioida se, että pyöräilijöitä voi tulla molemmista suunnista, yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski huomautti viime vuonna.
Pyöräkadulla pysäköinti
Pääsääntöisesti ajoneuvon saa pyöräkadulla pysäköidä ainoastaan merkitylle pysäköintipaikalle. Poikkeuksena ovat polkupyörät ja mopot, jotka saa pysäköidä myös jalkakäytävälle, mikäli se ei haittaa jalkakäytävällä kulkemista.
Vammaisen pysäköintiluvalla varustetun ajoneuvon saa puolestaan pysäköidä pyöräkadun ajoradalla muuallekin kuin pysäköintipaikalle, kunhan pysäköinnistä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.
Pyöräkadun päättymisestä kertova merkki ei sisällä samanlaista väistämisvelvollisuutta kuin pihakadun ja kävelykadun päättymisestä kertovat merkit.
– Väistämisvelvollisuus määräytyy tavalliseen tapaan liikennevalon tai liikennemerkin mukaisesti ja jos näitä ei ole, on kyseessä tasa-arvoinen risteys, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen on alleviivannut aiemmin.
Lue myös: Entäpä, jos autoilija ei olisikaan kuningas? Tältä Helsinki ja muut kaupungit voisivat silloin näyttää
Lähde: Liikenneturva