Suomen palveluvienti kasvoi 53 prosenttia vuosina 2010–2018, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuksesta.
Etlan mukaan Suomen palveluvienti on kasvanut yhtä nopeasti tai jopa nopeammin kuin Ruotsissa ja Saksassa. Alakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria, sillä palvelualojen palveluvienti on kasvanut merkittävästi, mutta teollisuuden palveluvienti on kääntynyt laskuun.
– Ennen koronakriisiä palvelualat muodostivat jo kaksi kolmasosaa EU-alueen kokonaistuotannosta. Tämä selittyy osin digitalisaation myötä muuttuneella palvelujen luonteella, mutta myös sillä, että raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi tiedotteessa.
Digitalisaatio on hän mukaansa mahdollistanut palveluiden tuottamisen eri paikassa kuin missä ne kulutetaan. Paikasta riippuvaisia palveluja taas voidaan viedä konseptimuodossa maasta toiseen.
Esimerkiksi hampurilaisravintolat edellyttävät läsnäoloa, mutta niihin liittyvää konseptia – kuten Hesburger-ravintoloita ja niiden brändiarvoa ‒ voidaan viedä maasta toiseen.
Business Finlandilla ei tilastollisesti merkittävää vaikutusta
Suomessa innovaatiorahoitusta tarjoavan Business Finlandin rooli on merkittävämpi palveluvientiä harjoittavassa teollisuudessa kuin palveluvientiä harjoittavalla palvelualalla.
Business Finlandin toiminnalla ei tutkimuksen mukaan havaittu olevan tilastollisesti merkittävää vaikutusta palveluvientiin. Tutkijat korostavat kuitenkin, että tältä osin tuloksiin sisältyy paljon epävarmuutta.
Suomen bruttokansantuotteesta palveluviennin osuus on 11,5 prosenttia, Ruotsissa vastaava osuus on 13,8 prosenttia ja Saksassa 8,7 prosenttia.