Helsingin Luonnontieteellisessä museossa elää kanta myrkyllisiä ruskohämähäkkejä. Arasta ja vain öisin liikkuvasta lajista ei kuitenkaan ole välitöntä vaaraa ihmiselle.
Suomessa myrkyllisiä hämähäkkejä elää lähinnä terraario-olosuhteissa eläintarhoissa tai lemmikkeinä. Luonnontieteellisen museon tiloissa kuitenkin elelee vapaana kanta myrkyllisiä ruskohämähäkkejä. Luonnossa lajia tavataan Etelä-Amerikassa, erityisesti Chilessä.
Ruskohämähäkki on siinä mielessä ihmiselle vaarallinen, että sen purema voi aiheuttaa paikallisen kuolion. Hämähäkit eivät kuitenkaan ole syy jättää museovierailua väliin, sillä ne elävät lähinnä museon kellarissa ja rakenteissa.
Laji on varsin arka ja liikkuu lähinnä öisin, mistä johtuen vierailijat törmäävät hämähäkkeihin vain harvoin.
– Aika harvoin näitä näkee, ehkä muutaman kerran vuodessa, museomestari Timo Pajunen sanoo.
– Itse olen pari kertaa törmännyt.
Luonnontieteellisen museon viralliselta Instagram-tililtä löytyy kuva museorakennuksen salaisesta asukkaasta. Ruskohämähäkkejä on nähty päivisin vain hyvin harvoin, vaikka populaatio on elellyt rakennuksessa jo vuosikymmmeniä, kuvatekstissä kerrotaan. (Jos kuva ei näy, katso se täältä)
Kanta voi Pajusen mukaan hyvin – ainakin siitä päätellen, että museon henkilökunta törmää hämähäkkeihin aika ajoin.
Hämähäkkien arvellaan ajautuneen museoon hedelmälastin mukana 1960-luvulla. Kooltaan ruskohämähäkki on selkeästi havaittava, jalat mukaan laskettuna noin kolmen sentin pituinen ja väriltään suklaanruskea.
Pajusen mukaan suurella osalla Suomen luonnosta löytyvillä hämähäkeillä on myrkkyä, mutta ihmiselle niistä ei ole vaaraa.
– Vesihämähäkin purema lienee kivuliain, mutta tämäkään laji ei ole ihmiselle vaarallinen.