– Meillä Suomessa on neroja lapsia, älykkäitä lapsia ja varmasti paljon myös lahjakkaita lapsia! Näin sanoo Suomen Mensan puheenjohtaja Tiina Tolonen.
Uutisissa on kerrottu 12-vuotiaasta brittitytöstä, joka on saanut kuuluisassa Mensan testissä 162 pistettä eli enemmän kuin fyysikot Albert Einstein ja Stephen Hawking.
Suomessa Mensa testaa vain 16 vuotta täyttäneitä, tätä nuorempien lasten testauksesta kannattaa keskustella päiväkotien henkilöstön tai koulujen oppilashuollon edustajien kanssa.
– Tuolloin taustalla pitää olla lapsen kehitykseen liittyvä tai kasvatuksellinen tarve testaukselle. Oman kiinnostuksen tai huvin vuoksi testaaminen ei ainakaan Mensan kautta onnistu, sanoo Tolonen.
Tolosella ei ole tietoa lasten mahdollisista huipputuloksista Mensan testeissä. Hänen mukaansa tulokset jäävät aina testattavan ja testaajan välisiksi.
Kuka sitten menee testeihin?
Useimmiten lapsen vanhemmat ja opettajat ovat niitä, jotka tunnistavat lapsen älykkyyden. Lapsi saattaa olla esimerkiksi muita ikäisiään edellä, päättelytehtävät sujuvat erityisen hyvin tai asiakokonaisuuksien hallitseminen ja oppimiskyky ovat kehittyneitä.
Tämä voi näkyä koulussa eri tahtisena etenemisenä verrattuna muihin ja välillä myös pitkästymisenä.
– Lapset ja nuoret tulevat siis terveydenhuollon kautta testeihin. Aikuiset ja yli 16-vuotiaat puolestaan omasta kiinnostuksestaan, Tolonen avaa.
Tänä päivänä myös netissä on paljon sellaisia tehtäviä, jossa ihminen voi testata itseään.
– Niitä voivat tehdä kaikenikäiset.
Mensan järjestämien alykkyystestien tulokset jäävät testejä arvioivan psykologin ja testatun väliseksi tiedoksi.
– Mensassa on muutenkin sellainen käytäntö, että me ei puhuta meidän älykkyysosamääristä.