Europarlamenttivaalien äänestysaktiivisuudessa oli Suomessa paikoin todella suuria eroja. Vaikka äänestysaktiivisuus kokonaisuudessaan kasvoi, alueiden väliset kuilut paikoin syvenivät: esimerkiksi Helsingissä äänestysprosentti nousi ja Lapissa laski.
Erot äänestysinnossa ovat perinteisestikin isoja ja noudattavat samaa kaavaa kaikissa vaaleissa. Muun muassa korkeakoulutettujen ja varakkaiden alueilla äänestetään enemmän, vähätuloisten ja vähemmän koulutettujen vähemmän.
Sunnuntaisten EU-vaalien äänestyskäyttäytymisessä oli kuitenkin yksi piirre, jota ei näkynyt eduskuntavaaleissa. Helsingissä äänestysprosentti nousi 55,7:ään, kun taas Lapissa jäätiin liki 20 prosenttiyksikköä matalammalle, 36,9 prosenttiin.
Eduskuntavaaleissa Helsingin ja Lapin välinen ero oli huomattavasti pienempi. Helsingin äänestysprosentti oli 77,7, Lapissa 69,3.
Yhteisön esimerkki ja ilmapiiri vaikuttavat
Aluetutkija Timo Aro kertoo yllättyneensä Lapin ja Helsingin välisestä kuilusta.
– Se on ihan todella valtava ero, asiantuntijana aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ssä työskentelevä Aro sanoo STT:lle.
Perinteisesti Länsi-Suomessa äänestetään Itä-Suomea enemmän ja menestyvissä kasvukeskuksissa kuihtuvia syrjäseutuja enemmän. Aron mukaan erot liittyvät luottamuksen tunteeseen ja kokemukseen siitä, miten voi ja kykenee vaikuttamaan asioihin.
– Ja sellaisiin asioihin, joita on vaikea mitata, jotka liittyvät tulevaisuususkoon, oman alueen pärjäämiseen ja menestymiseen jatkossa sekä tietysti perinteeseen. Jos on alhaisen äänestysaktiivisuuden perinne ympäröivällä alueella, kyllähän se vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin ja käyttäytymiseen samaten kuin korkean äänestysaktiivisuuden alueella.