Suomalaisyritysten luottoluokitukset ovat kohentuneet toissa vuodesta, ilmenee Suomen Asiakastiedon tutkimuksesta. Kahteen parhaaseen luottokelpoisuusluokkaan kuuluu nyt 15,3 prosenttia yrityksistä, eli niiden osuus on prosenttiyksikön suurempi kuin kaksi vuotta sitten.
Vastaavasti heikon luokituksen saaneiden yritysten osuus on pienentynyt selvästi. Parhaisiin AAA- tai AA+-luokituksiin yltää nyt 25 100 yritystä, kun selvityksessä oli yhteensä 164 000 Asiakastiedon Rating Alfa -luokituksessa mukana olevaa yritystä. Heikoimpiin B- ja C-luokkiin sijoittui nyt 21900 yritystä eli 13,4 prosenttia suomalaisyrityksistä. Vuonna 2000 niiden osuus oli 15,2 prosenttia.
Asiakastiedon mukaan heikot luokitukset ovat ennakoineet varsin tarkasti yritysten tulevia maksuvaikeuksia tai vararikkoa. Kaksi vuotta sitten B- tai C-luokituksen saaneista yrityksistä joka kymmenes on tähän mennessä haettu konkurssiin, kun parhaan luokituksen saaneista näin kävi vain yhdelle tuhannesta. -Kaikkein heikoimmassa luokassa C maksuhäiriöitä rekisteröitiin 61 prosentille ja konkurssiin haettiin joka neljäs yritys, analyysipäällikkö Olli Fabricius huomauttaa.
Erityisen alttiita ongelmille ovat selvityksen mukaan ne yritykset, jotka jättävät tilinpäätöksensä julkistamatta. Niistä maksuhäiriökehotuksia sai viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana 14 prosenttia eli lähes kolme kertaa useampi kuin niistä yrityksistä, joiden tilinpäätöstiedot saatiin käyttöön. Myös konkurssi oli tilinpäätöstietonsa ilmoittamatta jättäneillä lähes tuplasti todennäköisempi.
Epävarmuus lisää luottotietojen kysyntää
Asiakastiedon selvityksen pitäisi antaa varsin hyvä kuva yritysten tämän hetken tilanteesta, sillä Fabriciuksen mukaan luottoluokitus eli reittaus on periaatteessa reaaliaikaista. Luokitusta tarkistetaan sitä mukaa kuin esimerkiksi yhtiön maksukäyttäytymisestä saadaan uusia tietoja. Toisaalta luokituksen pohjana käytetään myös tilinpäätöstietoja, jotka monen yrityksen kohdalla saattavat olla vielä toissavuotisia.
Kaiken kaikkiaan selvitys viittaa kuitenkin siihen, että suomalaisyritykset ovat selvinneet taantumasta keskimäärin melko vahvassa kunnossa. -Mitään hirveän dramaattista ei ole tapahtunut. Vaikka 2001 totta kai oli heikompi vuosi, niin vähän pitemmällä aikavälillä vahvojen yritysten osuus on kasvanut, Fabricius huomauttaa.