Suomalaisyritysten luottoluokitukset parantuneet

Suomalaisyritysten luottoluokitukset ovat kohentuneet toissa vuodesta, ilmenee Suomen Asiakastiedon tutkimuksesta. Kahteen parhaaseen luottokelpoisuusluokkaan kuuluu nyt 15,3 prosenttia yrityksistä, eli niiden osuus on prosenttiyksikön suurempi kuin kaksi vuotta sitten.

Vastaavasti heikon luokituksen saaneiden yritysten osuus on pienentynyt selvästi. Parhaisiin AAA- tai AA+-luokituksiin yltää nyt 25 100 yritystä, kun selvityksessä oli yhteensä 164 000 Asiakastiedon Rating Alfa -luokituksessa mukana olevaa yritystä. Heikoimpiin B- ja C-luokkiin sijoittui nyt 21900 yritystä eli 13,4 prosenttia suomalaisyrityksistä. Vuonna 2000 niiden osuus oli 15,2 prosenttia.

Asiakastiedon mukaan heikot luokitukset ovat ennakoineet varsin tarkasti yritysten tulevia maksuvaikeuksia tai vararikkoa. Kaksi vuotta sitten B- tai C-luokituksen saaneista yrityksistä joka kymmenes on tähän mennessä haettu konkurssiin, kun parhaan luokituksen saaneista näin kävi vain yhdelle tuhannesta. -Kaikkein heikoimmassa luokassa C maksuhäiriöitä rekisteröitiin 61 prosentille ja konkurssiin haettiin joka neljäs yritys, analyysipäällikkö Olli Fabricius huomauttaa.

Erityisen alttiita ongelmille ovat selvityksen mukaan ne yritykset, jotka jättävät tilinpäätöksensä julkistamatta. Niistä maksuhäiriökehotuksia sai viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana 14 prosenttia eli lähes kolme kertaa useampi kuin niistä yrityksistä, joiden tilinpäätöstiedot saatiin käyttöön. Myös konkurssi oli tilinpäätöstietonsa ilmoittamatta jättäneillä lähes tuplasti todennäköisempi.

Epävarmuus lisää luottotietojen kysyntää

Asiakastiedon selvityksen pitäisi antaa varsin hyvä kuva yritysten tämän hetken tilanteesta, sillä Fabriciuksen mukaan luottoluokitus eli reittaus on periaatteessa reaaliaikaista. Luokitusta tarkistetaan sitä mukaa kuin esimerkiksi yhtiön maksukäyttäytymisestä saadaan uusia tietoja. Toisaalta luokituksen pohjana käytetään myös tilinpäätöstietoja, jotka monen yrityksen kohdalla saattavat olla vielä toissavuotisia.

Kaiken kaikkiaan selvitys viittaa kuitenkin siihen, että suomalaisyritykset ovat selvinneet taantumasta keskimäärin melko vahvassa kunnossa. -Mitään hirveän dramaattista ei ole tapahtunut. Vaikka 2001 totta kai oli heikompi vuosi, niin vähän pitemmällä aikavälillä vahvojen yritysten osuus on kasvanut, Fabricius huomauttaa.

Asiakastiedon omalle bisnekselle talouden notkahdus sen sijaan on tiennyt pelkkää hyvää, sillä laskukauden alkaessa luottotietojen kysyntä yleensä lisääntyy. Niin kävi nytkin.

Yritysten luottotietoja tarvitsevat lähinnä pankit, tavarantoimittajat ja julkinen sektori. Vastaisuudessa luottoluokitusten kysyntää saattaa lisätä myös ns. yrityslainojen yleistyminen. Euroopassa varsinkin suuret yritykset hakevat yhä useammin pankkilainan sijasta rahoitusta suoraan markkinoilta, ja velkakirjojen vakuudeksi tarvitaan luottoluokitus.

Yrityksen lainasta maksama korko on yleensä sitä korkeampi, mitä heikompi luottoluokitus sillä on. Suomessa kotimaisten yrityslainojen markkinat ovat vasta hiljalleen viriämässä.

Rakentaminen ja ravintolat riskialttiita

Asiakastiedon Rating Alfa -luokituksessa on mukana noin 280 000 yritystä, eli se kattaa noin 90 prosenttia liiketaloudellisesti toimivista yrityksistä. Nyt tehdystä selvityksestä oli karsittu pois toiminimet ja osa uusimmista yhtiöistä, joten määrä putosi 160 000:een.

Toimialoittain heikon luokituksen saaneita yhtiöitä löytyi suhteellista enemmän mm. perinteisen talonrakennuksen alalta sekä ravitsemis- ja majoitustoiminnasta. Vahvoja yrityksiä on runsaasti mm. kemian- ja metalliteollisuudessa sekä elektroniikka-alalla.

Esimerkiksi it-alan pienempien yritysten tilanteesta sen sijaan on Fabriciuksen mukaan vaikea tehdä yhteenvetoa, koska ne jakaantuvat useiden eri toimialojen alle. Pörssissä noteeratuista it-yrityksistä Asiakastieto teki keväällä erillisen selvityksen, jonka mukaan niiden luottoluokitukset ovat neljässä vuodessa enimmäkseen heikentyneet.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat