Suomalaisväitös: Luontaistuotteilla jopa hengenvaarallisia yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa

Luonto on lääkkeiden lähteenä vailla vertaa. Erityisesti kasvien tuottamilla alkaloidiyhdisteillä on voimakkaita vaikutuksia. Esimerkiksi tunnettua kipulääkettä morfiinia saadaan oopiumunikosta. 

Alkaloideja sisältäviä kasveja on käytetty lääketieteessä tuhansia vuosia ja käytetään tänäkin päivänä monissa valmisteissa. Niistä löydetään edelleen myös uusia lääkeaineita.

Kuitenkin niin sanottujen luontaistuotteiden eli kasvirohdosvalmisteiden ja ravintolisien käytön lisääntyessä on kasvanut huoli alkaloideja sisältävien kasvien haitallisista yhteisvaikutuksista lääkkeiden kanssa.

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava proviisori Kaisa Salmisen väitöstutkimus osoittaa, että kasvien alkaloidiyhdisteet estävät useiden lääkeaineiden aineenvaihduntaan osallistuvien entsyymien toimintaa.

– Yhteisvaikutusten varalta apteekissa ja lääkärissä asioidessa kannattaa kertoa avoimesti käyttämistään kasvirohdosvalmisteista ja ravintolisistä, koska lääkkeiden kanssa käytettynä yhteisvaikutusten seuraukset voivat olla pahimmillaan hengenvaarallisia, Salminen kertoo.

Kasviperäiset lääkeaineet, kuten kinidiini ja digoksiini, olivat ensimmäisiä, joista raportoitiin kuolemaan johtaneita lääkeaineyhteisvaikutuksia 1970-luvulla.

Yhteisvaikutukset ovat mahdollisia, kun eri lääkkeitä tai valmisteita otetaan yhtä aikaa tai toistensa vaikutusaikana. Lääkkeiden pitoisuudet ja vaikutukset voivat silloin muuttua odottamattomasti. Se taas voi johtaa merkittäviin haittoihin.

Luonnollinen ei ole synonyymi turvalliselle

Ihmiselimistö käsittelee samalla tavalla sekä keinotekoista että luonnollista alkuperää olevat vierasaineet. Vierasaineiden käsittelyssä keskeisiä ovat maksa ja sytokromi P450- eli CYP-entsyymit. Yleinen syy lääkeaineiden haitallisiin yhteisvaikutuksiin on juuri CYP-entsyymien toiminnan estyminen.

Salminen tutki väitöskirjaansa varten kokeellisesti 49 isokinoliinialkaloidia. Niistä suurin osa esti merkittävästi erityisesti lääkeaineenvaihdunnalle keskeisten CYP3A4-, CYP2D6- ja CYP2C19-entsyymien toimintaa.

Tulokset osoittavat, että kasviperäisillä yhdisteillä ja valmisteilla voi olla merkittäviä yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa.

– Luonnollinen ei aina tarkoita samaa kuin turvallinen, Salminen kiteyttää.

Lääkkeiden metabolian ja yhteisvaikutusten selvittäminen on tärkeä osa lääkekehitystä. Lääkkeen myyntilupa voidaan myös sen perusteella perua. Useita lääkeaineita onkin poistettu markkinoilta CYP-entsyymieston vuoksi.

Nykyisin CYP-eston arviointiin panostetaan jo lääkekehitysvaiheessa. Salmisen väitöstutkimuksessakin kehitettiin kokeellinen seulontamenetelmä lääkekehityksen varhaisvaihetta ajatellen.

EU-lainsäädännössä kasviperäiset valmisteet on vuodesta 2005 alkaen jaettu joko lääkkeisiin tai elintarvikkeisiin. Käyttöön on otettu kasvirohdosvalmisteiden myyntilupa- ja rekisteröintimenettely, mikä lisännee vakavaa suhtautumista kasviperäisiin valmisteisiin.

Salmisen väitöskirja, joka kantaa nimeä Potential Metabolism-Based Drug Interactions with Isoquinoline Alkaloids: an in vitro and in silico Study (Isokinoliinialkaloidit voivat osallistua metabolia-välitteisiin lääkeaineyhteisvaikutuksiin: in vitro ja in silico tutkimus) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.

Lähde: Itä-Suomen yliopisto​​​​​​​

Juontaja kävi verikokeissa – löytyi sama puute kuin useilla muilla suomalaisilla

Huomenta Suomen juontaja Nina Rahkola kävi ohjelmaa varten verikokeissa, jonka tuloksia selviteltiin lähetyksessä maaliskuussa 2017 yhdessä lääketieteen tohtori Matti Kiurun kanssa.