Suomalaistutkija uskoo, että EU-eron lykkäys toteutuu: "Kovan brexitin uhka on väistymässä ainakin vähäksi aikaa"

Miettinen arvioi tämänpäiväisen äänestyksen EU-eron lykkäyksestä menevän läpi parlamentissa. Näin torjuttaisiin lokakuun lopussa uhkaava sopimukseton ero.

– Laki olisi velvoittava ja kun sillä on nyt hyvät mahdollisuudet, niin se tarkoittaa sitä, että kovin kovan brexitin uhka on väistymässä nyt ainakin vähäksi aikaa, Miettinen kertoo.

Hallitus aikoo vastata tähän ehdottamalla uusia vaaleja. Ongelmana on se, että ehdotuksen läpimenoon tarvitaan nykylainsäädännön mukaisesti kahden kolmasosan parlamentaarinen enemmistö. Johnsonin hallituksen enemmistö haihtui puolueen riveistä lähteneiden kapinamielisten mukana.

Lue myös: Tulinen Brexit-riita äityi brittiparlamentissa mölydraamaksi – puhemies John Bercow ojensi edustajia naama punaisena: "Käyttäydy kunnolla, ole hyvä poika!"

Työväenpuolueesta on kuitenkin kerrottu, että puolue on valmis uusiin vaaleihin. Puolue haluaa ensin kuitenkin varmistua siitä, että uusia vaaleja ei käytetä verukkeena sille, että lisäajan hakeminen saadaan torpattua ja kova ero toteutettua.

– Kyllä luulen, että alkaa näyttää hyvin todennäköiseltä, että työväenpuolue tulee uusien vaalien taakse ja Johnson saa enemmistön. Mutta ensin pitää varmistua siitä, että lakiesitys on sitova ja uutta lisäaikaa haetaan, Miettinen kertoo.

Kovan brexitin uhka ei ole realistinen neuvotteluvaltti

Työjärjestyksen haltuun ottaminen on ollut Miettisen mukaan välttämätön askel opposition tavoitteille. Hallitus ei olisi itse missään tapauksessa tuonut tällaista esitystä esille.

– Heidän linjansa on se, että kovan eron uhka lokakuun lopussa on heille neuvotteluvaltti EU:ta vastaan. Heidän näkökulmastaan oppositio on nyt romuttanut kaikenlaiset neuvottelumahdollisuudet EU:n kanssa.

Lue myös: Pääministeri Johnsonille karvas tappio – Britannian oppositio otti parlamentin työjärjestyksen haltuunsa äänin 328–301

Hallitus olisi oman näkemyksensä mukaan voinut vielä kiristää EU:ta kovan brexitin uhalla. Argumentti on kuitenkin tutkijan mukaan hataralla pohjalla, koska EU ei ole yleisen näkemyksen mukaan millään tavalla luopumassa tai vaihtamassa näkemystään siitä, minkälainen erosopimus on.

Miettisen mukaan lokakuun määräpäivän merkitys on isompi sisäpolitiikassa. Jos Johnson haluaisi tuoda vielä kerran erosopimuksen äänestykseen, voisivat sen läpimenomahdollisuudet olla paremmat siinä tapauksessa, jos vaihtoehtona olisi kova ero lokakuun lopussa.

Nähtäväksi jää myös muun muassa se, aikooko työväenpuolue vaatia uuden kansanäänestyksen järjestämisestä, vai ottaako se pehmeämmän brexit-linjan ja ehdottaa esimerkiksi tulliliittojärjestelyä tai muuta kattavaa vapaakauppasopimusta.

EU:n näkökulmasta tervetullut kehitys

Uutistoimisto AFP:n mukaan EU-johtajien pitää hyväksyä määräajan lykkääminen yksimielisesti. Miettisen mukaan lisäajan hakeminen on kuitenkin EU:n näkökulmasta tervetullut kehitys.

– EU:ssa varmasti nähdään, että nämä uudet vaalit ja lisäajan hakeminen avaavat taas ikään kuin järkevän tien sille, että Britanniaan saataisiin pääministeri, jolla olisi todellinen poliittinen mandaatti käydä näitä neuvotteluja.

Tutkijan mukaan EU:ssa ollaan kuitenkin turhautuneita Britannian backstop-vastustukseen, koska tilalle ei ehdoteta mitään konkreettista.

– EU:n näkökulmasta backstop on ainoa keino, jolla kova raja saadaan vältettyä Pohjois-Irlannin ja Irlannin välillä.

Johnsonin ehdottamia teknologisia ratkaisuja tunnistekortteineen ja tullimenettelyjen tunnistejärjestelmineen ei ole tällä hetkellä vielä olemassa tai niitä ei Miettisen mukaan pidetä EU:ssa kovin kehittyneinä ja aitoina ratkaisuina tähän ongelmaan.

Kyse on hänen mukaansa enemmän Johnsonin puheista ja odotusten rakentamisesta omia äänestäjiään ajatellen.

Vaikea sanoa ketä vaalit hyödyttävät

Tutkijan mukaan tässä vaiheessa on paha sanoa, ketä uudet vaalit hyödyttäisivät. Hän ei usko, että uudet vaalit ovat kummankaan puolueen erityisissä intresseissä. Vaalit voivat avata Johnsonille mahdollisuuden päästä eroon konservatiivipuolueen sisällä olevista kapinallisista ja muodostaa lojalistien kanssa parlamentaarisen enemmistön.

Konservatiivipuolueen vaalivoitolle ei ole kuitenkaan mitään takeita. Esimerkiksi liberaalidemokraattinen puolue on Miettisen mukaan kerännyt runsaasti kannatusta viime aikoina.

– Voi hyvin olla, että uusien vaalien jälkeen parlamentti on entistä hajanaisempi. Siellä on entistä enemmän ryhmiä ja koalition muodostaminen on entistä hankalampaa.

Britanniassa nähtiin samanlaista kehitystä myös kymmenen vuotta sitten, kun liberaalidemokraatit saavuttivat merkittävän vaalivoiton. Silloin puhuttiin Miettisen mukaan siitä, kuinka kaksipuoluejärjestelmää haastetaan toden teolla.

Tämä jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, koska liberaalidemokraattien rooli konservatiivien johtamassa hallituksessa jäi eräänlaiseksi apupuolueen rooliksi ja puolue kärsi sittemmin merkittävän tappion. Nykyiset suurpuolueet säilyvät Miettisen mukaan todennäköisesti nytkin suurimpina puolueina.

– En sanoisi, että tämä mikään historiallinen murros on, mutta nämä vaalit ovat hyvin erityislaatuiset. Ne saattavat johtaa hyvinkin yllättävään parlamentaariseen kokoonpanoon, hän kertoo.

Hallitus voi esittää itselleen epäluottamusäänestystä

Odotettujen ennenaikaisten vaalien ajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa.

–  Olennaista on, että vaalit ovat ennen lokakuun loppua. Johnson voi vierittää vastuun lisäajan hakemisesta uuden hallituksen päälle, Miettinen sanoo.

Ajankohta riippuu kuitenkin siitä, miten pitkään Johnsonilla kestää saada enemmistö uusien vaalien taakse.

Miettisen mukaan toinen, joskin epätoivoisempi vaihtoehto uusien vaalien vaatimiselle on, että hallitus esittäisi itselleen epäluottamusäänestystä. Tällaisessa äänestyksessä yksinkertainen enemmistö riittäisi kaatamaan hallituksen.

Vaihtoehdon ongelma on siinä, että se avaa samalla 14 päivän kauden, jonka aikana uusi pääministeri voi yrittää muodostaa hallitusta vanhasta parlamentista.

– Tässä tilanteessa on spekuloitu sitä, että mahdollinen pääministeri voisi olla esimerkiksi joku vanhempi parlamentin jäsen. Ikään kuin neutraali kokoava hahmo, joka tällaisen pystyisi toteuttamaan, Miettinen kertoo.

Miettisen mukaan tilanne on vaikuttanut Britannian talouteen negatiivisesti, koska tulevaisuuteen kohdistuvat odotukset ovat olleet varsin alhaalla erityisesti Johnsonin valinnan jälkeen. Valinta on tuonut merkittävää epävarmuutta ja punnan kurssin alaspäin. Eilisen päätöksen jälkeen valuutan kurssi on kuitenkin taas toipunut

– Punta on reagoinut positiivisesti siihen, että kovan brexitin uhka mitä todennäköisimmin saadaan torpattua ainakin lokakuun lopun osalta. Se ei toki kokonaan katoa vielä, koska se on sellainen perusskenaario, Miettinen sanoo.

Miettinen kertookin, että mikäli konservatiivipuolue sattuisi ottamaan Johnsonin johdolla merkittävän vaalivoiton seuraavissa vaaleissa, palautuisi tilanne tavallaan entiselleen.

Kovan brexitin todennäköisyyttä nostaisi entisestään se, jos Johnson yrittäisi luoda koalitiota oikeistopopulistisen brexit-puolueen kanssa.