Eilen illalla Britannian parlamentin alahuone äänesti sopimuksettoman eron estävän lain puolesta ja torjui pääministeri Boris Johnsonin hallituksen esityksen uusien vaalien järjestämisestä. Tilanne maassa jatkuu epävakaana, ja EU valmistautuu yhä sopimuksettomaan eroon.
Eilen Johnson hävisi molemmat äänestykset parlamentissa. Hän oli ehdottanut uusia vaaleja 15. lokakuuta, ja kansanedustajista 298 tuki vaaleja ja 56 vastusti niitä. Vaalien tueksi olisi tarvittu 434 ääntä eli kaksi kolmasosaa äänistä.
Äänestysten jälkeen opposition lakiesitys siirtyy ylähuoneen käsiteltäväksi.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela arvioi, että Johnsonista ehkä tuntui, että hallituksen on mahdoton toimia ilman parlamentin luottamusta, ja siksi hän ehdotti uusia vaaleja.
Mutta voisi myös ajatella, että tämä tilanne oli Johnsonille nähtävissä, ja hän on avustajineen katsonut, että se on ainoa tapa saada asiaa eteenpäin, Jokela pohtii.
Kova brexit on yhä mahdollinen
Vaikka lakiesitys sopimuksettoman eron estämisestä nytkähti eilen eteenpäin, vielä ei ole täysin varmaa, etteikö Britannia silti lähtisi EU:sta ilman sopimusta määräajan koittaessa 31. lokakuuta.
Jokelan mukaan oppositio ei halunnut järjestää vaaleja 15. lokakuuta Johnsonin ehdotuksen mukaisesti, koska silloin Johnsonilla olisi mahdollisuus voittaa ja ajaa sopimukseton brexit loppuun.
Pääministerin ilmoituksen lisäksi vaalit voidaan järjestää pikaisesti myös muilla keinoin.
– Esimerkiksi jos pääministeri itse esittäisi hallitukselle epäluottamuslausetta, jolloin syntyisi kahden viikon ikkuna, jonka jälkeen jos uutta hallitusta ei synny, vaalit tulee automaattisesti, Jokela kertoo.
Eiliseen sopimuksettoman EU-eron estävään lakiesityksen sisältyi myös lisäajan pyytäminen EU:lta, mihin tarvitaan EU:n yksimielisyys.
– Tällä hetkellä ei ole aistittavissa, että siihen olisi isoja halukkuuksia EU:n sisällä. Pitäisi olla jokin painava peruste ja jotain uutta konkreettista sieltä Britannian puolelta tarjota, jotta tätä lisäaikaa voisi EU harkita, sanoo Ulkoministeriön poliittinen valtiosihteeri Johanna Sumuvuori.
– Lykkäys lykkäyksen vuoksi ei varmaankaan EU:n kannalta tule kyseeseen, hän sanoo.
Johnson on myös toistanut useasti viime päivinä, ettei hän aio pyytää lisäaikaa, ja Britannian täytyy lähteä EU:sta 31. lokakuuta.
Mitä jos lisäaikaa ei tulekaan?
Jokela arvioi, että EU saattaisi myöntyä lisäaikaan, jos Britannian tilanne jotenkin olennaisesti muuttuisi; joko nykyisen sopimuksen hyväksymällä tai järjestämällä uudet vaalit, joissa valittaisiin hallitus, joka muuttaisi brexitin tavoitteita Britannian puolelta.
– Tilanne on EU:lle hankala siinä mielessä, että tällä hetkellä sellaisesta ei ole tietoa, kun tilanne on niin epävakaa ja epävarma Lontoossa, Jokela sanoo.
Jokelan mukaan Brysselissä nyt odotetaan nykyisen Britannian hallituksen esityksiä, ja varaudutaan pahimpaan, eli sopimuksettomaan eroon.
EU ilmoitti keskiviikkona vapauttavansa 780 miljoonan euron arvosta hätäapuun varattuja rahoja mahdollisen kovan brexitin kielteisten seurausten lieventämiseksi. Suurin osa varoista tulee Euroopan solidaarisuusrahastosta, josta normaalisti avustetaan esimerkiksi tulvien ja maanjäristysten jälkihoitoa.
AFP:n haastatteleman korkean EU-lähteen mukaan unioni suhtautuu erittäin epäillen mahdollisuuteen, että Johnson ehtisi neuvotella EU:n kanssa minkäänlaista sopimusta ennen lokakuun loppua.
Mahdollisten vaalien lopputulosta mahdoton ennustaa
Sumuvuoren mukaan Britannian järjestäytynyt ero on ollut koko ajan EU:n iso tavoite, eikä se ole muuttunut.
– Kaikki pyrkivät siihen, että päästäisiin mahdollisimman nopeasti eteenpäin ja neuvottelemaan EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta, joka on myös tärkeä saada eteenpäin, Sumuvuori sanoo.
Jos vaaleihin päädytään, lopputulosta on vaikea ennustaa. Tällä hetkellä konservatiiveilla on selkeä johto työväenpuolueeseen, mutta tilanne elää yhä. Viimeisen vuoden aikana puolueiden kannattajaluvuissa on tapahtunut suuria muutoksia.
Britannian EU-erosta järjestetty kansanäänestys oli kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen on käyty monet vaalit.
– Kansalaiset ovat ehkä jopa hieman väsyneitä ja kyllästyneitä vaaleihin. Eli sekin on iso kysymys, kuka uurnille lähtee, Jokela sanoo.