”Ei miehiä voi syyttää sellaisissa olosuhteissa, kun ovat vuosimääriä poissa kotoaan, vaan teissä ryssännaisissa on vika. Kyllä mies nykyttää, on se sitten naimisissa oleva tai nuorimies, jos se tapaa niin ala-arvoisen naisen kuin tekin kuulutte olevan.”
Näin kirjoitti petetty suomalaisnainen itäkarjalaiselle naiselle 1942 saatuaan selville rintamalla taistelleen miehensä aviottomasta lapsesta ja suhteesta.
Ote on toimittaja Pauliina Salmisen tuoreesta kirjasta Miehittäjän morsiamet, jossa hän valottaa jatkosodan ihmiskohtaloita suomalaisten miehittämässä Itä-Karjalassa.
Kuulustelupöytäkirjoja ja rakkauskirjeitä tutkineen Salmisen mukaan suomalaiset solmivat runsaasti suhteita itäkarjalaisiin naisiin. He myös hyväksikäyttivät ja ostivat naisia, raiskasivat ja pakottivat abortteihin.
Lapsia syntyi ainakin 500. Raiskausten määrää on Salmisen mukaan mahdotonta laskea, tuomittuja on vain jokunen.
Salmisen mielestä yllättävintä oli petollisten lupausten määrä, muun muassa katteettomat avioliittolupaukset. Hän myös ihmettelee, miten voimakkaasti sodasta palanneet miehet tuomitsivat saksalaissotilaiden kanssa seurustelleet naiset, vaikka he olivat itse tehneet samaa. Yhtä lailla suomalaisnaiset syyttivät venäläisnaisia suhteista.
– Sota oli niin monitasoinen vyyhti, että siitä oli pakko yrittää päästä yli. Ylitsepääsemiseen valittiin helpot totuudet.
"Ruma sota" penkomatta
Naistutkimuksen emeritaprofessorin Kaija Heikkisen mukaan suomalaisten julmia tekoja sodan aikana on tutkittu vielä vähän. Kokonaiskuvaa mutkistaa se, että suomalaisviranomaisten saamat tiedot tulivat useimmiten hyvässä asemassa olevilta naisilta.
– Raiskaustapauksissa naisella ei ollut juurikaan mahdollisuutta mennä sotilasviranomaisten puheille.
Heikkisen mielestä sota-ajan naisia on tutkittu melko paljon viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Sen sijaan suomalaissotilaiden teot, kuten vankien ampumiset, ruumiiden häpäisyt, raiskaukset, suhtautuminen esimerkiksi homomiehiin ja poliittisiin vankeihin kaipaavat edelleen lisäselvityksiä. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Saksasta.
Salminen ei halua tuomita veteraaneja, vaan pyrkiä ymmärtämään ihmisiä poikkeusoloissa.
– Suomalaissotilaista on julkisuudessa vieläkin kiillotettu kuva. On tärkeää ymmärtää, että sotilaat ovat kokonaisia ihmisiä hyvine ja huonoine puolineen.
(MTV3 - STT)