Moni äiti hätääntyy neuvolassa, jos oman lapsen kasvu ei kulje kasvukäyrien mukaisesti. Lapsi luokitellaan usein joko liian pitkäksi tai isopäiseksi. Syynä ovat vanhentuneet lasten kasvukäyrät, jotka on nyt uudistettu.
– On hyvin valitettavaa, ettei lasten kasvukäyriä ole Suomessa aikaisemmin uudistettu. Suomessa mitataan lapsia joka vuosi yli miljoona kertaa, ja vertailukohtana käytetään vanhentuneita tietoja, sanoo lastentautien professori Leo Dunkel Itä-Suomen yliopistosta.
Nykyiset kasvukäyrät perustuvat vuosina 1959–1971 syntyneiden lasten kasvutietoihin.
Dunkel johtaa tutkimusryhmää, joka on uudistanut lasten kasvukäyrät. Tutkimusryhmä sai työnsä valmiiksi viime kuussa.
Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaislapset ovat merkittävästi pidempiä kuin ennen. Myös heidän kasvukautensa on lyhentynyt, eli he saavuttavat loppupituutensa nopeammin.
– Lasten pituus on muuttunut hurjan paljon. Itse asiassa kuusi kuukautta on ainoa ikäpiste, jossa vanhat ja uudet kasvukäyrät ovat yhteneväisiä, Dunkel kertoo.
Vauvat isompia kuin ennen
Lasten kasvu on entistä nopeampaa jo vauvaiästä lähtien. Todennäköisin selitys sille on rintaruokinnan yleistyminen. Nykyään 60 prosenttia lapsista saa puoli vuotta rintamaitoa, kun 50–60-luvuilla luku oli noin 5 prosenttia.
Lasten nopea kasvu on huomattu myös Oulun Höyhtyän lasten- ja äitiysneuvolassa.
– Vauvat ovat jo syntyessään suurempia kuin aikaisemmin. Pelkästään rintaruokinnassa olevat vauvat ovat usein muita isompia, sanoo terveydenhoitaja Virpi Kämä.
Kämän mielestä on hyvä, että kasvukäyrät uusitaan. Hänen mukaansa joidenkin lasten pituus ei sovi vanhoihin käyriin, vaikka lapsen kasvu on täysin tervettä ja normaalia.
Lasten pituuden kasvu kiihtyy jälleen puolen vuoden jälkeen, ja se jatkuu aikuisikään saakka.
– Kaikkein suurimmillaan ero uuden ja vanhan kasvukäyrän välillä on murrosikäisten lasten, etenkin poikien, kohdalla, kertoo Dunkel.