Suomalaislasten pituus- ja painokäyrät uusiksi

– On hyvin valitettavaa, ettei lasten kasvukäyriä ole Suomessa aikaisemmin uudistettu. Suomessa mitataan lapsia joka vuosi yli miljoona kertaa, ja vertailukohtana käytetään vanhentuneita tietoja, sanoo lastentautien professori Leo Dunkel Itä-Suomen yliopistosta.

Nykyiset kasvukäyrät perustuvat vuosina 1959–1971 syntyneiden lasten kasvutietoihin.

Dunkel johtaa tutkimusryhmää, joka on uudistanut lasten kasvukäyrät. Tutkimusryhmä sai työnsä valmiiksi viime kuussa.

Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaislapset ovat merkittävästi pidempiä kuin ennen. Myös heidän kasvukautensa on lyhentynyt, eli he saavuttavat loppupituutensa nopeammin.

– Lasten pituus on muuttunut hurjan paljon. Itse asiassa kuusi kuukautta on ainoa ikäpiste, jossa vanhat ja uudet kasvukäyrät ovat yhteneväisiä, Dunkel kertoo.

Vauvat isompia kuin ennen

Lasten kasvu on entistä nopeampaa jo vauvaiästä lähtien. Todennäköisin selitys sille on rintaruokinnan yleistyminen. Nykyään 60 prosenttia lapsista saa puoli vuotta rintamaitoa, kun 50–60-luvuilla luku oli noin 5 prosenttia.

Lasten nopea kasvu on huomattu myös Oulun Höyhtyän lasten- ja äitiysneuvolassa.

– Vauvat ovat jo syntyessään suurempia kuin aikaisemmin. Pelkästään rintaruokinnassa olevat vauvat ovat usein muita isompia, sanoo terveydenhoitaja Virpi Kämä.

Kämän mielestä on hyvä, että kasvukäyrät uusitaan. Hänen mukaansa joidenkin lasten pituus ei sovi vanhoihin käyriin, vaikka lapsen kasvu on täysin tervettä ja normaalia.

Lasten pituuden kasvu kiihtyy jälleen puolen vuoden jälkeen, ja se jatkuu aikuisikään saakka.

– Kaikkein suurimmillaan ero uuden ja vanhan kasvukäyrän välillä on murrosikäisten lasten, etenkin poikien, kohdalla, kertoo Dunkel.

Dunkelin mukaan syytä tälle ei tiedetä, mutta pojat reagoivat ympäristön muutoksiin yleensä tyttöjä voimakkaammin.

Naisten ja miesten aikuispituus ei kuitenkaan Dunkelin mukaan ole kasvanut kuin ainoastaan kaksi senttiä.

Paino hieman alentunut

Lasten keskimääräinen paino on hieman laskenut aina noin kymmeneen ikävuoteen asti.

– Emme olleet uskoa tutkimustulosta, koska koko ajan puhutaan lasten lihavuuden yleistymisestä. Tulos kertoo, että suurin osa lapsista reagoi ylimääräiseen energiaan kasvamalla nopeammin ja pidemmäksi, Dunkel kertoo.

Sen sijaan lihavimmat lapset ovat painavampia kuin aikaisemmin.

Myös lasten päänympärys on kasvanut eli lasten päät ovat isompia kuin aikaisemmin.

Dunkelin mukaan kasvukäyrien uudistamisen myötä myös kasvuseula on uusittava. Kasvuseula määrittelee rajat normaalille pituuden ja painon vaihtelulle.

– Esimerkiksi nykyään moni pitkä lapsi luokitellaan ylipitkäksi, vaikka uudet käyrät osoittavat hänen olevan omaan viiteryhmäänsä nähden normaalimittainen.

Dunkelin mukaan myös lasten painon arviointi muuttuu Suomessa. Lihavuuden sekä yli- ja alipainon määrittelyssä aiotaan jatkossa käyttää lasten painoindeksiä.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asettanut asiantuntijaryhmän tukemaan lasten kasvustandardien uudistamistyötä.

Kunnat saavat uudet käyrät käyttöönsä esimerkiksi tietojärjestelmätoimittajiensa kautta. Dunkel toivoo, että uudet käyrät otettaisiin käyttöön mahdollisimman pian.

(MTV3 - STT)