Suomalaisia kannustetaan nyt marjanpoimintaan – tehokkaimmat voivat helposti tienata tuhansia euroja: Näin pääset parhaiden marja-apajien jäljille

Ulkomaalaisten poimijoiden puute hidastaa luonnonmarjasadon talteen saamista, minkä vuoksi suomalaisia kannustetaan nyt marjamättäille kansallisessa marjanpoimintahaasteessa.

Keskimäärin suomalainen kuluttaa vuodessa kahdeksan kiloa luonnonmarjoja henkeä kohti. Marjaa poimitaan usein kotitarpeisiin, mutta myyntiin kerääminen on hiipunut monesta syystä, sanoo Arktiset Aromit -yhdistyksen toiminnanjohtaja Birgitta Partanen. Yhdistys on luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö.

Ensinnäkin teollisuusmarjoista maksetaan vähemmän kuin torikaupassa suoraan kuluttajalle. Toinen syy on ollut ostopisteiden puute.

– Marjoja on hyvin pitkälti poimittu thaimaalaisten voimin, joten tarvetta ostopisteverkostolle ei ole ollut. Aiemmin marjanpoiminta oli suomalaisille tärkeä osuus tuloja, nyt sen merkitys on vähentynyt.

Suomen metsissä kypsyy joka kesä arviolta jopa 500 miljoonaa kiloa luonnonmarjaa. Haasteessa suomalaisen marjasadon arvoksi kerrotaan satoja miljoonia euroja.

– Onko meillä varaa jättää niitä sinne? Maailmalla on kyllä yrityksiä, joita suomalaiset jokamiehenoikeudet kiinnostavat, Partanen sanoo.

Päivässä voi tienata satasia

Kilpailulainsäädännön vuoksi Partanen puhuu tämän vuoden hinnoista ympäripyöreästi. Lakka on tunnetusti arvomarja, jonka hinta on hänen mukaansa pysynyt korkealla vuodesta toiseen.

– Historiallisesti puhuen litrahinta on kymmenen euron hujakoilla, mutta suoramyynnissä voi saada paljon enemmänkin. Kun satoa on tänä vuonna valtavasti, päivässä voi kerätä useamman sangollisen eli tienata useamman satasen.

Litra lakkaa painaa kilon verran. Kevyempi mustikka painaa noin 700 grammaa litralta, saman verran puolukka puolestaan noin 600 grammaa. Ämpäriin marjaa menee noin kuudesta kymmeneen kiloa marjasta riippuen.

Mustikan ja puolukan hintaluokka riippuu Partasen mukaan ostajasta. Ruokaviraston Marsi-tutkimuksen mukaan viime vuonna mustikan keskihinta koko maassa oli 2,02 euroa litralta, puolukkaa sai keskimäärin valtakunnallisesti 1,35 eurolla litraa kohden.

Hinnoissa on vuosittain alueellista vaihtelua. Ruokaviraston mukaan viime vuonna poimijoille maksettiin luonnonmarjoista yhteensä yli 17 miljoonaa euroa.

Facebookissa myydään suoraan kuluttajalle

Hintavaihtelu eri ostopisteiden välillä ei Partasen mukaan ole merkittävää, sillä sato on tänä vuonna hyvää joka puolella maata.

– Nythän Facebookissa kaupitellaan paljon marjaa suoraan ostajalle. Mustikka oli viime vuonna hulluissakin hinnoissa, tänä vuonna jopa 45 euroa sangollisesta. Sen arvostus on noussut eikä ihan mahdottomasti laske enää, vaikka olisi miten hyvä marjavuosi.

Arvostusta selittää Partasen mukaan se, että suomalaiset tuntevat kotimaisten marjojen hyvät puolet ja terveysvaikutukset. Ne ovat puhtaita, eikä niitä tarvitse tuontimarjojen tavoin kuumentaa pöpöjen pelossa. Lisäksi ne kasvavat metsissä ilman tuotantopanoksia.

Itse kerättyjen luonnontuotteiden myynti on Suomessa pääsääntöisesti verovapaata. Luonnonmarjanpoiminta tarjoaa yhdistyksille vaihtoehdon varainhankinnalle, Partanen lisää.

– Siinä on mainio tienauspotentiaali. Esimerkiksi urheiluseurat pystyvät harjoittamaan sillä varainhankintaa, kun tapahtumia ei ole ollut.

Marjastuskavereita löytää somesta

Osaa ihmisistä hidastaa Partasen mukaan se, ettei metsään tahdo löytyä marjastuskaveria. Yhdistys saa myös kyselyjä siitä, mihin ja kenen kanssa marjastamaan voisi lähteä.

– Joillain paikkakunnilla kourallinen Facebook-ryhmiä on lähtenyt todella hyvin pyörimään, ja kannustaisin niiden perustamiseen. Selkeästi tarvetta olisi myös jonkinlaiselle marjatinderille, Partanen sanoo.

Apajat voivat olla tarkkaan varjeltuja. Käsitystä metsävaratiedoista voi saada esimerkiksi retkikartta.fi -sivustolta tai Luonnonvarakeskukselta, mutta Partanen kannustaa ihmisiä vain lähtemään metsään. Potentiaaliset kasvupaikat oppii silmäkin tuntemaan.

– Tietoa marjapaikoista voisi silti kehittää. Ottaen huomioon miten paljon marjaa metsiin jää, kasvupaikkojen kartoittaminen lisäisi avoimuutta ja marjastuksen iloa.

Kansallinen Töitä Suomesta -marjanpoimintahaaste on maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n, Suomen Kylät -yhdistyksen ja ProAgrian yhteistyössä toteuttama. Haasteessa ovat lisäksi mukana Arktiset Aromit ja Suomen 4h-järjestö.