Suomalaiset harrastajat löysivät harvinaisen revontulimuodon – tuore tutkimus antoi vahvistusta "dyynien" syntymekanismista

Suomalaiset harrastajat ja avaruustutkijat löysivät uuden revontulimuodon - uutta ilmiötä kutsutaan"dyyneiksi" 1:01
Suomalaiset harrastajat ja avaruustutkijat löysivät uuden revontulimuodon - katso videolta, miltä "dyynit" näyttävät

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Hanna Vaittinen

    hanna.vaittinen(at)mtv.fi

    Harrastajavalokuvaajat ikuistivat ensimmäisenä aivan uudenlaisen revontulien muodon. Nyt Helsingin yliopiston tutkijat ovat saaneet vahvistusta dyyneiksi kutsutun muodon syntymekanismeille.

    Harvinainen, aaltokuviomainen revontulien muoto näkyi taivaalla vuonna 2015 ja ikuistui muun muassa turkulaisen Mikko Peussan kameraan. 

    Asia jäi vuosiksi sikseen, mutta lopulta tutkijat kiinnostuivat kuvista ja vahvistivat uuden revontulimuodon löytyneen.

    Tähtitieteellinen yhdistys Ursa palkitsi Peussan viime vuonna.

    Tämä oli ensimmäinen kerta, kun uusi revontulimuoto löytyi harrastajien havaintojen ja niitä selvittämään lähteneiden tutkijoiden yhteistyöllä.

    Erikoiselle syntymekanismille vahvistusta

    Tuoreessa Helsingin yliopiston tutkimuksessa tutkijat keräsivät vuonna 2016 ilmiöstä otettuja kuvia Suomesta, Norjasta ja Skotlannista.

    Sopivaa valokuva- ja videoaineistoa kerättiin yhdessä suomalaisten revontuliharrastajien kanssa tiiviisti niin internetin kuin sosiaalisen median avulla. Suomesta hyödynnettiin Jukka Hilskan ottamia valokuvia.

    Kyseiseltä illalta löytyi esimerkiksi skotlantilaisen harrastajan time lapse -elokuva. Sen avulla arvioitiin, että dyynien etenemisnopeus oli yli 200 metriä sekunnissa, todetaan Helsingin yliopiston tiedotteessa.

    Dyyniksi nimetty uusi revontulimuoto on suhteellisen harvinainen ja sen oletettu syntyperä erikoinen.

    – Dyynien laineitten valoisuuserot näyttävät johtuvan ilmakehän happiatomien tihentymistä, kertoo professori Minna Palmroth.

    Harvinainen aaltokanava syntyy ilmakehän mesosfääriksi kutsutun kerroksen rajan eli mesopaussin ja sen alapuolelle satunnaisesti muodostuvan inversiokerroksen väliin.

    Tällöin tietyn aallonpituuden aallot taittuvat ja voivat kulkea aaltokanavassa pitkiä matkoja vaimentumatta, tiedotteessa kerrotaan.

    Lue lisää aiheesta:
    Revontulet Tiede Luonto ja eläimet Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •