Sunnuntaina julki tullut raportti maastohiihtäjien korkeista hemoglobiiniarvoista vuosina 2001–10 herättää kysymyksiä veridopingin yleisyydestä kansainvälisessä kilpahiihdossa, vaikka varsinaisesti mitään uutta tietoa ei tullut esiin. Suomen hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala ei kuitenkaan ylläty tiedosta, että Suomen dopingskandaalin aikoihin kaikissa muissakin maissa mitattiin epäilyttäviä veriarvoja.
Brittilehti Sunday Times ja saksalainen ARD-kanava uutisoivat sunnuntaiaamuna, että sadoilla maastohiihtäjillä oli vuosina 2001–2010 epäilyttävän korkeita hemoglobiinilukemia.
Tietojen mukaan vuodesta 2001 alkaen peräti 41 prosenttia arvokisamitalisteista oli antanut jossain kohtaa ainakin yhden epäilyttävän verinäytteen uransa aikana. Tiedot ovat kuitenkin ajalta ennen vuonna 2009 dopingvalvonnassa käyttöön otettua biopassia. Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala ei juuri uutta tietoa uutisoinnista saanut.
– Aina ennen arvokisoja on totuttu näihin uutisiin ja paljastuksiin. Voisin kuvitella, että kaikki nämä niin sanotut paljastukset ovat ajalta ennen biopassia ja tuskin kovin paljon koskee tämän päivän toimintaa, Kulmala kertoo MTV Sportille.
– Asia on tärkeä, mutta se ei liity tämän päivän Suomen joukkueeseen ja sen tekemiseen, hän huomauttaa.
Nyt julki tulleet hemoglobiiniarvot eivät olleet aikanaan mitään huippusalaista tietoa. Kansainvälinen hiihtoliitto FIS epäili kohonneita hemoglobiiniarvoja viitteeksi epo-hormonin käytöstä, minkä seurauksena lukemia alettiin seurata.
FIS tiedotti lukemat kansallisille lajiliitoille ja osa urheilijoista jopa julkaisi omat tietonsa epäilyksien poistamiseksi.