Vuonna 1968 ensimmäistä kertaa päivänvalon nähnyt suomalainen avaruusajan utopia, Futuro-talo hämmästyttää ja ihastuttaa edelleen.
Arkkitehti Matti Suurosen suunnittelema ja lasikuituvahvisteisesta polyesterimuovista valmistettu Futuro oli tarkoitettu alun perin hiihtomajaksi ja väliaikaiseen vieraiden majoittamiseen.
Muovi oli 60-luvun lopulla tulevaisuuden materiaali ja talon muoto suoraan matemaattisesta mallista, ellipsoidista.
– Ufotalo oli aluksi ostajalle kallis investointi, mutta hinnan ajateltiin sarjatuotannon myötä laskevan, kertoo Futuro-asiantuntija ja historioitsija Marko Home Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.
Asiantuntijan mukaan Futuro herätti heti lanseerauksen yhteydessä ihastusta kotimaassa ja ulkomailla. Toki löytyi soraääniäkin.
– Esimerkiksi New York Times kertoi neljännessivun jutussa Futurosta samana päivänä, jolloin lehti oli pullollaan tarinaa Apollo 11 laskeutumisesta kuuhun.
– Ruotsin puolustusvoimat puolestaan osti heti tuoreeltaan kolme Futuroa, jotka sijoitettiin betonipylväiden päälle tähystystorneiksi ampumaharjoitusalueille. Näistä yksi on nyt Ruotsin ilmavoimien museossa, Home sanoo.
Vuoden 1973 öljykriisi sattui pahaan aikaan ja Futuron kaupallinen maailmanvalloitus tyssäsi, kun öljyn ja muovituotteiden hinnat moninkertaistuivat.
Joitain kymmeniä ja puolikas
Tänä päivänä Futuroja on eri puolilla maailmaa tiedossa 67 ja puoli kappaletta. Aikoinaan messukäytössä ollut puolikas on nykyisin Frankfurtissa nuorisotalon yhdessä päädyssä.
