Pohjoiskorealaisten uhoilu otetaan Etelä-Koreassa vastaan pääosin olankohautuksilla.
Suomen Korean-suurlähettilään mukaan Pohjois-Korean uutisten kärjistäminen länsimaissa vain vankistaa diktatuurin propagandakoneistoa.
– Kansainvälinen media vetää tilanteet äärimmäisyyksiin. Pahin mahdollinen esimerkki palvelee Pohjois-Koreaa. Kansainvälisissä asiantuntijapiireissä välitöntä vaaraa ei (Koreoiden välillä) nähdä, suurlähettiläs Matti Heimonen kertoo.
Heimosen mukaan Etelä-Koreassa on kuitenkin noteerattu viimeisimmät uutiset Pohjois-Korean ydinvoimalan uudelleenavaamisesta ja maiden yhteisen Kaesongin teollisuusalueen sulkemisesta eteläkorealaisilta.
– Etelä-Korean uutistoimiston kiinnostavimmat uutiset liittyvät tietenkin Pohjois-Koreaan. Mutta kun eteläkorealaisten kanssa juttelee, niin he kuittaavat pohjoiskorealaisten uhon normaalina, johon on totuttu. Myös Etelä-Korean johto pitää matalaa profiilia asian suhteen, Heimonen jatkaa.
Heimonen on tehnyt vierailuja Pohjois-Koreaan myös maan nykyjohdon aikana. Vierailu todisti, että maa on yhä suljettu, mutta rajamuurien sisällä tiedonkulku on avoimempaa.
– Joku vuosi sitten siellä ei ollut lainkaan matkapuhelimia, nyt niitä on käytettävissä 1–2 miljoonaa. Jokainen tietää mitä tämä merkitsee tiedonvälitykselle. Vaikka verkko on suljettu, niin maan sisällä ei pystytä pimittämään tai estämään tiedonkulkua kuin aikaisemmin.