Nämä ovat Suomen parhaat lukiot – etelärannikko loisti STT:n lukiovertailussa

4:26
Shams valmistuu ammattiin ja Iina ylioppilaaksi – MTV tapasi opintonsa päättäviä.

STT:n lukiovertailussa suurten lukioiden sarjan voittajaksi selvisi tänä vuonna helsinkiläinen Brändö gymnasium.

Viimeisimpien viiden kevään aikanakaan kyseinen lukio ei ole ollut kaukana kärjestä: tämän voiton ohella se oli suurista lukioista parhaimmillaan viidennellä sijalla ja alimmillaankin 15. sijalla.

Pienistä lukioista voiton vei Kotka Svenska Samskola, joka on myös aiemmin ollut voittajalukio keväinä 2014 ja 2019.

STT:n lukiovertailussa ylioppilaskirjoitusten tuloksia verrataan opiskelijoiden peruskoulun päättötodistuksiin. Näin lukion vaikutuksesta oppimistuloksiin saa paremman kuvan kuin vertaamalla vain eri lukioiden yo-tuloksia.

Pehmeitä arvoja ja muutoksissa tukemista

Helsingin Kulosaaressa toimivan Brändö gymnasiumin rehtori Mikael Nyholm arvelee, että lukion tasaiseen menestykseen vaikuttavat ainakin sen "pehmeät arvot", joiden avulla opiskelijoita tuetaan. Koska lukioon tulee opiskelijoita yli kymmenestä peruskoulusta alimmillaan reilun seiskan keskiarvolla ja noin viidesosa tulee urheilupainotteiselle erityislinjalle, heidän alkuosaamisessaan on paljon vaihtelua.

Tilannetta koetetaan Nyholmin mukaan tasoittaa Brändö gymnasiumissa muun muassa sillä, että opiskelujen alkuvaiheessa on lähtökurssi, jolla annetaan ohjausta lukio-opiskeluun, ja ainakin lukuvuoden alussa jokaisen opiskelijan lukujärjestys tehdään hänelle valmiiksi niin pitkälle kuin mahdollista. Ylipäätään oppilaiden ohjaukseen käytetään paljon aikaa, vaivaa ja rahaa.

– Lähtökohtana on, että he ovat hyvin erilaisia oppijoita hyvin erilaisista koulumiljöistä. Kaikissa muutosasioissa yritetään auttaa niin paljon kuin mahdollista, että sellaista "shokkihoitoa" olisi mahdollisimman vähän, hän sanoo.

Nyholmin mukaan lukiossa yritetään myös parhaan mukaan lietsoa sellaista yhteishenkeä, jossa jokainen huomioidaan ja kaikki saavat olla mukana.

Pienissä ryhmissä opiskelijoita on helppo tukea

Kotka Svenska Samskolaa pitää vertailun kärjessä matala kynnys opiskelijoiden ja opettajien välillä, rehtori Carina Stenbacka uskoo.

– Meillä on taitavat opettajat, se täytyy sanoa. Ja koska tämä on pieni lukio, ryhmät ovat pieniä: ykkösluokkalaisia on nyt 12. Opettajat oppivat tuntemaan opiskelijansa hyvin, ja jos jollakulla on vaikeuksia tai hän jää jälkeen, apua opiskeluun saa hyvin nopeasti, hän sanoo.

Ryhmäkoon vuoksi opetusta voidaan helposti mukauttaa, tarvitsipa opiskelija tukea tai haastetta.

Tänä keväänä ylioppilastutkintonsa suoritti neljä opiskelijaa.

Osansa Stenbacka uskoo olevan myös sillä, millaisia opiskelijoita Samskolaan tulee. Tilastokeskuksen tuoreimpien lukujen mukaan Kotkan 51  000 asukkaasta vain noin 500 eli vajaa prosentti on ruotsinkielisiä. Stenbackan mukaan heidän opiskelijoistaan valtaosa tuleekin kaksikielisistä tai suomenkielisistä perheistä, ja se näkyy perheiden aktiivisuudessa.

– Ajattelen, että Kotkassa asuvat suomenkieliset vanhemmat, jotka ovat päättäneet laittaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun, ovat usein sellaisia, jotka tukevat lapsiaan ja nuoriaan kotona koulunkäynnissä ja ovat kiinnostuneita heidän opiskelustaan, hän sanoo.

Myös opiskelijoiden kielitaito on Stenbackan mukaan usein erinomainen, kun opiskelijat osaavat hyvin suomea, opiskelevat ruotsiksi ja oppivat nopeasti ruotsin sukulaiskieltä englantia.

Tällä tavalla syntyvää kielitaitoa on usein arveltu syyksi siihen, miksi ruotsinkieliset lukiot ovat määräänsä suhteutettuna yliedustettuina STT:n lukiovertailun kärjessä.

Liki koko lukio koronan varjossa

Tuoreen ylioppilaan Emma Mäkitalon valkolakki oli tavallista erikoisemman lukiotaipaleen takana: kuten valtaosa tämän kevään ylioppilaista, Brändö gymnasiumista valmistuva Mäkitalo aloitti opintonsa syksyllä 2019, ja koronaviruksen aiheuttama epidemia iski Suomeen heti seuraavana keväänä. Virus varjosti valtaosaa Mäkitalon opinnoista.

–  Se ei ollut kauhean kivaa. Aika yksinäistä se oli, kun istui kotona suurimman osan ajasta. Yleensä välitunneilla olisi tavannut kavereita, mutta se jäi melkein kokonaan pois puoleksi lukion ajasta. Piti selvitä arjessa samaan aikaan kun ei tiennyt, mitä ensi kuussa tapahtuisi, hän kertoo.

Etäopetuksessa oli monille suomalaisille tuttuja korona-ajan ongelmia: välillä etäyhteydet pätkivät tai tekniikka ei toiminut, puheenvuorojen saamisessa saattoi kestää, omien kysymysten esittäminen tai henkilökohtaisen avun pyytäminen useiden ihmisten videopuhelussa oli korkeamman kynnyksen takana.

Mäkitalo kuitenkin kehuu sitä, miten opettajat pitivät opiskelijoihin yhteyttä ohjaamisen ja tukemisen merkeissä.

– Ei jäänyt sellaista pulan tunnetta, että joutuisi yksin hoitamaan kaikkea.

Lukioperinteitäkin jouduttiin sopeuttamaan epidemia-aikaan. Esimerkiksi perinteisesti toisen lukiovuoden keväällä järjestetyt vanhojen tanssit siirrettiin kolmosvuoden syksyyn.

Verensokerin filosofiaa ja terapiahevosia

Viimeisen vuoden Mäkitalon vuosikurssi sai onneksi olla tarpeen mukaan lähiopetuksessa, mikä helpotti ylioppilaskokeisiin valmistautumista.

Koekysymyksistä mieleenpainuvimmat tulivat Mäkitalolle vastaan filosofian ja englannin kokeissa. Yhdessä filosofian kysymyksessä piti pohdiskella kuvauksia matalasta verensokerista ja nälän tunteesta, ja englannin kokeessa taas aineistossa oli video pienistä terapiahevosista.

– Kun tuli kokeesta ulos samaan aikaan kun oli hyvin väsynyt ja helpottunut että oli saanut osion valmiiksi, jäi sellainen tunne, että mitä ihmettä sieltä kokeesta tuli ja mitä kysymyksiä oli, Mäkitalo sanoo.

Koska koronaepidemia teki opiskelusta tavallista haastavampaa ja monia tavanomaisia mukavia asioita jäi epidemian takia pois elämästä, Mäkitalo aikoo nyt pitää välivuoden. Sen jälkeen oikeustieteen opinnot kiinnostaisivat ainakin alustavasti.

– Päätin ottaa hetken ja katsoa, mitä sen jälkeen haluan tehdä, jos kiinnostukset muuttuvat.

Matematiikan asema pysyy vahvana

Tänä keväänä voimaan astuu ylioppilastutkinnon uudistus, jossa vanhasta jaosta pakollisiin ja ylimääräisiin aineisiin luovutaan. Uudenlaista tutkintoa suorittavien lukiolaisten on kirjoitettava äidinkieli, yksi pitkä aine ja kolme muuta ainetta. Pois kirjoituksista voi jättää joko matematiikan, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen tai reaaliaineen kokeen, mutta riittävä määrä kokeita pitää sitten valita muiden kategorioiden joukosta.

– Uskoisin tai ainakin toivon, että (uudistus) vahvistaa sitä, että jotkin reaaliaineet saisivat enemmän kirjoittajia. Innostus niitä kirjoittaa on tippunut, mutta se johtunee luultavasti myös pisteytystodellisuudesta jatko-opintoihin haettaessa, Brändö gymnasiumin rehtori Nyholm sanoo.

Valtaosa Nyholmin ja Stenbackan opiskelijoista kirjoittaa jo nyt yleensä 5 ainetta tai enemmän, joten suoritettavien kokeiden määrään uudistus tuskin vaikuttaa. Matematiikan aseman Nyholm uskoo sen sijaan vahvistuvan entisestään: se tullee monille jatkossa automaattisesti mukaan, koska hyvästä matematiikan arvosanasta saa paljon pisteitä jatko-opintopaikkoja jaettaessa.

– Se on lisääntynyt todella voimakkaasti, että kaikki kirjoittavat sen. Kun vuosikurssilla on 135–140 opiskelijaa, niin 127 taisi tänä keväänä kirjoittaa matematiikan. Äidinkielen kokeeseen osallistui 134 opiskelijaa, Nyholm kertoo.

Myös Stenbacka on huomannut matematiikan korostumisen.

– Monet opiskelijat valitsevat pitkän matematiikan (pääsykoepisteiden vuoksi), vaikkei siihen ehkä ihan olisi edellytyksiä. Voisi olla parempi valita lyhyt matematiikka ja panostaa muihin oppiaineisiin, hän sanoo.

STT:n lukiovertailun suurten ja pienten lukioiden kahdenkymmenen kärjet 

Suuret lukiot

1. Brändö gymnasium, Helsinki
2. Katedralskolan i Åbo, Turku
3. Raision lukio, Raisio
4. Liedon lukio, Lieto
5. Ekenäs gymnasium, Raasepori
6. Nurmijärven lukio, Nurmijärvi
7. Vasa gymnasium, Vaasa
8. Haukiputaan lukio, Oulu
9. Tölö gymnasium, Helsinki
10. Paimion lukio, Paimio
11. Korsholms gymnasium, Mustasaari
12. Vammalan lukio, Sastamala
13. Tampereen yliopiston normaalikoulu, Tampere
14. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen
15. Karhulan lukio, Kotka
16. Tiirismaan lukio, Lahti
17. Forssan yhteislyseo, Forssa
18. Helsingin Rudolf Steiner -koulu, Helsinki
19. Helsingin kuvataidelukio, Helsinki
20. Porkkalan lukio, Kirkkonummi

Pienet lukiot

1. Kotka Svenska Samskola, Kotka
2. Enontekiön Erälukio, Enontekiö
3. Punkalaitumen lukio, Punkalaidun
4. Helsinge gymnasium, Vantaa
5. Pudasjärven lukio, Pudasjärvi
6. Lahden Rudolf Steiner -koulu, Lahti
7. Lopen lukio, Loppi
8. Ähtärin lukio, Ähtäri
9. Vaalan lukio, Vaala
10. Tervolan lukio, Tervola
11. Suomen kristillinen yhteiskoulu, Kaarina
12. Polvijärven lukio, Polvijärvi
13. Englantilainen koulu, Helsinki
14. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsinki
15. Kosken lukio, Koski Tl
16. F. E. Sillanpään lukio, Hämeenkyrö
17. Parikkalan lukio, Parikkala
18. Siikajoen lukio, Siikajoki
19. Jalasjärven lukio, Kurikka
20. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi

Lukiovertailun maakunnalliset kärkikymmeniköt

Kustakin maakunnasta on poimittu enintään kymmenen kärki. Vertailusta puuttuvat lukiot, joista ei ollut saatavilla kaikkia vertailuun tarvittavia tietoja.

Etelä-Karjala

1. Parikkalan lukio, Parikkala
2. Savitaipaleen lukio, Savitaipale
3. Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu, Joensuu, Lappeenranta, Imatra
4. Kimpisen lukio, Lappeenranta
5. Imatran yhteislukio, Imatra
6. Lappeenrannan lyseon lukio, Lappeenranta
7. Taavetin lukio, Luumäki
8. Rautjärven lukio, Rautjärvi

Etelä-Pohjanmaa

1. Ähtärin lukio, Ähtäri
2. Jalasjärven lukio, Kurikka
3. Kurikan lukio, Kurikka
4. Ilmajoen lukio, Ilmajoki
5. Jurvan lukio, Kurikka
6. Teuvan lukio, Teuva
7. Evijärven lukio, Evijärvi
8. Härmän lukio, Kauhava
9. Vimpelin lukio, Vimpeli
10. Lappajärven lukio, Lappajärvi

Etelä-Savo

1. Sulkavan lukio, Sulkava
2. Mikkelin lukio, Mikkeli
3. Mäntyharjun lukio, Mäntyharju
4. Pieksämäen lukio, Pieksämäki
5. Juvan lukio, Juva
6. Savonlinnan taidelukio, Savonlinna
7. Kangasniemen lukio, Kangasniemi
8. Rantasalmen lukio, Rantasalmi
9. Savonlinnan lyseon lukio, Savonlinna

Kainuu

1. Kuhmon yhteislukio, Kuhmo
2. Kajaanin lukio, Kajaani
3. Paltamon lukio, Paltamo
4. Sotkamon lukio, Sotkamo
5. Suomussalmen lukio, Suomussalmi
6. Puolangan lukio, Puolanka

Kanta-Häme

1. Lopen lukio, Loppi
2. Forssan yhteislyseo, Forssa
3. Hausjärven lukio, Hausjärvi
4. Parolan lukio, Hattula
5. Janakkalan lukio, Janakkala
6. Riihimäen lukio, Riihimäki
7. Lammin lukio, Hämeenlinna
8. Hämeenlinnan lyseon lukio, Hämeenlinna

Keski-Pohjanmaa

1. Toholammin lukio, Toholampi
2. Kokkolan suomalainen lukio, Kokkola
3. Karleby svenska gymnasium, Kokkola
4. Perhon lukio, Perho
5. Kannuksen lukio, Kannus
6. Kaustisen musiikkilukio, Kaustinen

Keski-Suomi

1. Joutsan lukio, Joutsa
2. Konneveden lukio, Konnevesi
3. Karstulan lukio, Karstula
4. Schildtin lukio, Jyväskylä
5. Petäjäveden lukio, Petäjävesi
6. Laukaan lukio, Laukaa
7. Muuramen lukio, Muurame
8. Saarijärven lukio, Saarijärvi
9. Jämsän lukio, Jämsä
10. Kinnulan lukio, Kinnula

Kymenlaakso

1. Kotka Svenska Samskola, Kotka
2. Virolahden lukio, Virolahti
3. Karhulan lukio, Kotka
4. Kuusankosken lukio, Kouvola
5. Haminan lukio, Hamina
6. Kotkan lyseo, Kotka
7. Kouvolan Yhteislyseo, Kouvola

Lappi

1. Enontekiön Erälukio, Enontekiö
2. Tervolan lukio, Tervola
3. Ivalon lukio, Inari
4. Simon lukio, Simo
5. Pellon lukio, Pello
6. Utsjoen saamelaislukio, Utsjoki
7. Sodankylän lukio, Sodankylä
8. Posion lukio, Posio
9. Keminmaan lukio, Keminmaa
10. Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi

Pirkanmaa

1. Punkalaitumen lukio, Punkalaidun
2. F. E. Sillanpään lukio, Hämeenkyrö
3. Tampereen Rudolf Steiner -koulu, Tampere
4. Svenska samskolan i Tammerfors, Tampere
5. Vammalan lukio, Sastamala
6. Tampereen yliopiston normaalikoulu, Tampere
7. Pälkäneen lukio, Pälkäne
8. Tampereen teknillinen lukio, Tampere
9. Parkanon lukio, Parkano
10. Kuhmoisten yhtenäiskoulu, Kuhmoinen

Pohjanmaa

1. Vasa gymnasium, Vaasa
2. Gymnasiet i Petalax, Maalahti
3. Korsholms gymnasium, Mustasaari
4. Topeliusgymnasiet i Nykarleby, Uusikaarlepyy
5. Vasa övningsskola, Vaasa
6. Kronoby gymnasium, Kruunupyy
7. Kristinestads gymnasium, Kristiinankaupunki
8. Kristiinankaupungin lukio, Kristiinankaupunki
9. Pedersöre gymnasium, Pedersöre
10. Pietarsaaren lukio, Pietarsaari

Pohjois-Karjala

1. Polvijärven lukio, Polvijärvi
2. Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu, Joensuu, Lappeenranta, Imatra
3. Pyhäselän lukio, Joensuu
4. Kontiolahden lukio, Kontiolahti
5. Nurmeksen lukio, Nurmes
6. Ilomantsin lukio, Ilomantsi
7. Joensuun yhteiskoulun lukio, Joensuu
8. Juuan lukio, Juuka
9. Heinäveden lukio, Heinävesi
10. Kiteen lukio, Kitee

Pohjois-Pohjanmaa

1. Pudasjärven lukio, Pudasjärvi
2. Vaalan lukio, Vaala
3. Siikajoen lukio, Siikajoki
4. Haukiputaan lukio, Oulu
5. Reisjärven lukio, Reisjärvi
6. Siikalatvan lukio, Siikalatva
7. Muhoksen lukio, Muhos
8. Pateniemen lukio, Oulu
9. Kärsämäen lukio, Kärsämäki
10. Oulunsalon lukio, Oulu

Pohjois-Savo

1. Tuusniemen lukio, Tuusniemi
2. Vieremän lukio, Vieremä
3. Rautavaaran lukio, Rautavaara
4. Suonenjoen lukio, Suonenjoki
5. Pielaveden lukio, Pielavesi
6. Nilsiän lukio, Kuopio
7. Kuopion taidelukio Lumit, Kuopio
8. Rautalammin lukio, Rautalampi
9. Juankosken lukio, Kuopio
10. Joroisten lukio, Joroinen

Päijät-Häme

1. Lahden Rudolf Steiner -koulu, Lahti
2. Tiirismaan lukio, Lahti
3. Iitin lukio, Iitti
4. Heinolan lukio, Heinola
5. Kannaksen lukio, Lahti
6. Vääksyn Yhteiskoulu, Asikkala
7. Erkko-lukio, Orimattila
8. Padasjoen lukio, Padasjoki
9. Sysmän Lukio, Sysmä
10. Lahden lyseo, Lahti

Satakunta

1. Honkajoen lukio, Kankaanpää
2. Björneborgs svenska samskola, Pori
3. Ulvilan lukio, Ulvila
4. Euran lukio, Eura
5. Lauttakylän lukio, Huittinen
6. Merikarvian lukio, Merikarvia
7. Harjavallan lukio, Harjavalta
8. Säkylän seudun lukio, Säkylä
9. Eurajoen lukio, Eurajoki
10. Kankaanpään Yhteislyseo, Kankaanpää

Uusimaa

1. Helsinge gymnasium, Vantaa
2. Englantilainen koulu, Helsinki
3. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsinki
4. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi
5. Brändö gymnasium, Helsinki
6. Lovisa Gymnasium, Loviisa
7. Ekenäs gymnasium, Raasepori
8. Hankoniemen lukio, Hanko
9. Nurmijärven lukio, Nurmijärvi
10. Askolan lukio, Askola

Varsinais-Suomi

1. Suomen kristillinen yhteiskoulu, Kaarina
2. Kosken lukio, Koski Tl
3. Katedralskolan i Åbo, Turku
4. Raision lukio, Raisio
5. Liedon lukio, Lieto
6. Paimion lukio, Paimio
7. Laitilan lukio, Laitila
8. Mynämäen lukio, Mynämäki
9. Halikon lukio, Salo
10. Paraisten lukio, Parainen

Näin STT:n lukiovertailu tehtiin – laskentatapa muuttuu yo-kokeiden muuttuessa

  • STT vertaili toisiinsa lukiopaikkansa syksyllä 2019 vastaanottaneiden sisääntulokeskiarvoja sekä keväällä 2022 ylioppilastutkintonsa suorittaneiden yo-kokeiden tuloksia. Muuttujista käytettiin koulukohtaisia keskiarvoja. Tarkastelussa oli mukana 343 lukiota.
  • Vertailun laskentatapaa on muutettu, koska yo-kirjoitusten rakenne muuttuu tästä keväästä alkaen, kun entinen jako pakollisiin ja ylimääräisiin aineisiin poistuu. Jatkossa ylioppilastutkintoon vaaditaan äidinkielen, pitkän aineen ja kolmen muun aineen kirjoittaminen. Vertailuun on nyt laskettu kullekin kokelaalle keskiarvot äidinkielestä, parhaasta pitkästä aineesta ja kahdesta muusta parhaasta koetuloksesta ja laskettu näistä koulukohtainen keskiarvo. Tarkastelussa on neljä koetta, koska osa tänä keväänä tutkintonsa suorittavista tekee sen vanhalla neljän pakollisen kokeen rakenteella. Erilaiset vertailuluvut eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa, mutta sijoitukset ovat.
  • Vertailun tulokset näyttävät, kuinka opiskelijoiden arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana. Pelkkiä ylioppilaskokeita vertailemalla kärki koostuisi lähinnä lukioista, joihin pääsee vain jo valmiiksi koulussa hyvin menestyneitä opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla.
  • STT:n lukiovertailun yksi heikkous on se, ettei eroja yläkoulujen arvostelukäytännöissä ole otettu huomioon. Yo-kokeet arvostellaan valtakunnallisesti, ja niiden tulokset ovat siten vertailukelpoisia keskenään. Yläkouluissa sen sijaan eri opettajat antavat arvosanansa itsenäisesti.
  • Muita heikkouksia löytyy siitä, että lukion keskeyttäneet tai muuten kuin kolmessa vuodessa suorittavat sekä IB-linjalla opiskelevat vaikuttavat lukionsa sisäänpääsykeskiarvoon, mutta he eivät näy vertailuvuoden yo-tulosten tutkintokeskiarvoissa.
  • Vertailuun ei ole otettu mukaan lukioita, joiden lähtökeskiarvoja tai yo-tuloksia ei löydy Opetushallituksen tai ylioppilastutkintolautakunnan aineistoista.
  • STT on tehnyt lukiovertailunsa syksystä 2012 lähtien. Lukiot on jaettu pienten ja suurten sarjoihin syksystä 2018.

3:56
80-vuotias Heikki Vehosalmi saa valkolakin! Tapasimme tuoreen ylioppilaan.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja