Helsingin – mahdollisesti koko Suomen suuriruhtinaskunnan – ensimmäinen paloauto otettiin käyttöön vuonna 1909. Kyseessä oli vieläpä sähköauto, joka kuitenkin korvattiin myöhemmin luotettavammalla polttomoottoriautolla.
Elettiin 1900-luvun alkuvuosia. Helsingin poliisilaitokselle oli juuri hankittu sähköllä toimivia moottorivaunuja, ja usein kävikin niin, että poliisi ehti palopaikalle ennen hevosvankkureilla liikkunutta palokuntaa.
Helsingin vakinaisen palokunnan palomestari Gösta Wasenius oli ollut samoihin aikoihin opintomatkalla Saksassa ja kiinnittänyt siellä huomiota suurten palokuntien paloautoihin, jotka toimivat sähköllä – niin kuin monet muutkin aikakauden autot.
Näkemästään innostunut palomestari Wasenius ehdottikin Suomeen palattuaan, että palokunnan määrärahoilla hankittaisiin kaupungin, ehkäpä koko Suomen ensimmäinen paloauto. Wasenius sai tahtonsa läpi, ja vuoden 1908 menoarviossa auton ostamiseksi varattiin 16 800 silloista markkaa.
Koneenkäyttäjä Johan Flink matkusti vielä saman vuoden aikana Nürnbergiin tutustumaan Braun-merkkisen auton käyttöön ja toimintaan. Myös Flink vakuuttui ajoneuvosta, ja se päädyttiin lopulta tilaamaan nürnbergiläiseltä Vereinigte Feuerwehrgeräte-Fabriken G.m.b.H:lta 16 200 markan hintaan.
Seuraavana vuonna vastaanotettu auto liitettiin Korkeavuorenkatu 26:ssa jo tuolloin sijainneen Erottajan paloaseman ensilähdön valmiuteen.
Palomuseonhoitaja Jari Auvisen mukaan yllä olevassa kuvassa auton perään on kytketty letkurattaat. Myöhemmin varustetasoa parannettiin vielä hiilihappotynnyriruiskulla, jonka 300-litrainen vesisäiliö asennettiin kiinteästi auton penkkien taakse.
Auvinen kertoo, että auto sai virtansa akkuparistoista, jotka tarjosivat nykypäivänä vaatimattomalta kuulostavan 25 kilometrin toimintamatkan yhdellä latauksella. Erityisen toimintavarmaksikaan autoa ei voinut kutsua.
– Usein kävi niin, että autolla pääsi palopaikalle, mutta paluumatkalla akut hyytyivät ja hevoset joutuivat vetämään auton takaisin asemalle, Auvinen sanoo.
– Tai sitten teho-ongelmat iskivät Korkeavuorenkadun mäessä, ja sitten tarvittiin taas "kauramoottorin" vetoapua.
Lue myös: Pelastuslaitos kiittelee autoilijoiden toimintaa Kehä III:lla – julkaisi videon esimerkillisestä suorituksesta
Auton kokonaispaino oli 2,5 tonnia, josta akkujen osuus oli noin 600 kiloa. Huippunopeus oli tuon ajan sähköautolle tyypilliset noin 35 kilometriä tunnissa.
– Auto palveli hatarien faktojen mukaan noin 1920-luvun alkuvuosiin, ehkä vuoteen 1923, minkä jälkeen se myytiin pois. Palokunnassa ei siedetty teknistä epävarmuutta, eikä siihen ollut varaakaan. Sähköauto korvattiin bensiinikäyttöisillä avopaloautoilla, joista ensimmäinen hankittiin vuonna 1916.
Mikäli sähkökäyttöinen Braun olisi esimerkiksi Palomuseon kokoelmissa, olisi kyseessä Suomen harvinaisin paloauto.
– Ajoneuvohistoriallinen arvo olisi erittäin korkea, Auvinen toteaa.
Seuraavaa sähköautoa saatiin odottaa vuosisata
Pikakelataan nykypäivään. Helsingin pelastuslaitos on nimittäin hiljattain hankkinut historiansa toisen sähköauton. Väliä näillä kahdella hankinnalla on siis yli vuosisata.
Lue myös: Poliisin uusissa panssari-Mersuissa lähes 40 000 eurolla lisävarusteita per auto – pelkkään kattoluukkuun upposi 16 tonnia, katso lista
Helsingin pelastuslaitoksen hankintapäällikkö Mårten Hellbom kertoo MTV Uutisille, että sähköauton hankinta oli ollut suunnitelmissa jo pidemmän aikaa.
– Viime syksyn markkinakartoituksen jälkeen autoksi valikoitui hinnan, toimintamatkan ja sisätilojen perusteella Renault Zoe.
Auto on Hellbomin mukaan pääosin palotarkastajien käytössä. Eli aivan samanlaista toimintaa se ei näe kuin pelastuslaitoksen ensimmäinen sähköauto sata vuotta sitten.
Tarkoituksena kerätä käyttökokemuksia
Kompakti Zoe on sijoitettu Haagan pelastusasemalle, jossa sille on järjestetty latauspiste sisätiloihin. Ajoa tulee tavanomaisena päivänä 50–80 kilometriä, toisinaan jopa 120 kilometriä. Toimintamatka ei näillä ajokilometreillä ole minkään sortin ongelma, sillä Zoella pääsee yhdellä latauksella 200–300 kilometriä.
Hellbom kertoo, että sähköautolaivueen kasvattaminen ei ole aivan lähiaikojen suunnitelmissa.
– Keräämme käyttökokemuksia ja hyödynnämme saamiamme tietoja tulevissa hankintasuunnitelmissa.
"Liikkuva työkalupakki"
Voisiko Helsingin pelastuslaitoksella olla tulevaisuudessa sähkökäyttöinen paloauto?
Hellbomin mukaan kaikki on mahdollista. Aikaa siihen kuitenkin vielä menee.
– Paloauto on kuin liikkuva työkalupakki, ja tätä pakkia emme haluaisi suurentaa, jotta mahdumme ajamaan liikenteen seassa jouhevasti, Hellbom sanoo viitaten akustoon, joka tämän kokoluokan ja suorituskyvyn ajoneuvossa veisi runsaasti tilaa auton alustasta ja helmatiloista – johtaen todennäköisesti nykyistä suurempaan ajoneuvoon.
Täyssähköisiä paloautoja on kuitenkin jo kaavailtu maailmalla. Esimerkiksi Volvon sisaryhtiö Volvo Penta on toimittanut sähköisen voimalinjan Rosenbauerin konseptimalliin. Samaa tekniikkaa hyödynnetään jo Volvon busseissa ja kuorma-autoissa.
