SPR: Muut keräykset eivät syö Nälkäpäivän tulosta

- Keräysinto riippuu paljon esimerkiksi säästä. Lisäksi suosituin keräyspäivä on usein lauantai, kun ihmisillä on enemmän aikaa, sanoo Nanna Katavisto, Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan keräyspäällikkö.

Tänä vuonna on Operaatio Nälkäpäivä 30-vuotisjuhlakeräys. Tavoitteena on kerätä kolmen keräyspäivän aikana kolme miljoonaa euroa katastrofirahastoon ja saada mukaan 30 000 kerääjää.

- Yritämme käyttää kaikki mahdolliset keinot, ja erityisesti ne, jotka eivät maksa mitään. Olemme panostaneet informaation jakamiseen ja kerääjähankintaan, sillä mitä enemmän kerääjiä, sen parempi tuotto. Juhlavuonna täytyy luonnollisestikin olla tavallista suuremmat tavoitteet, Katavisto sanoo.

Nälkäpäiväkeräys on tuottanut vuosien varrella vaihtelevan summan rahaa. 23 vuotta Nälkäpäivätoiminnassa mukana ollut Katavisto kertoo, että mukaan on mahtunut monenlaisia vuosia.

- Sanoisin, että tämä on vähän suhdanneherkkää toimintaa. Esimerkiksi huonompi sää saattaa pienentää keräyssummaa. Lisäksi samana vuonna tapahtuneet tai tapahtumassa olevat asiat voivat vaikuttaa. Usein kuitenkin niin päin, että jos keväällä on ollut jokin jättikeräys, niin Nälkäpäivänkin tulos on parempi.

Kataviston mukaan katastrofit herättävät ihmiset. SPR on ollut tänä vuonna jo kolme kertaa liikkeellä, sillä rahaa on kerätty niin Haitin, Chilen kuin Pakistaninkin katastrofien uhreille.

- Nämä eivät syö Nälkäpäivän tulosta, päinvastoin. Uskon yhden syyn olevan siinä, että ihmiset huomaavat Punaisen Ristin toimittavan avun oikeasti ja nopeasti perille. Olemme siis pystyneet säilyttämään ihmisten luottamuksen.

Veripalvelun rahankäyttö puhuttaa Nälkäpäivänäkin

MTV:n 45 minuuttia -ohjelma uutisoi viime viikolla SPR:n ylläpitämän Veripalvelun rahankäyttöön liittyvistä epäselvyyksistä. Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan keräyspäällikkö Nanna Katavisto uskoo ihmisten ymmärtävän, että Nälkäpäivän raha ei mene konsulttifirmojen taskuihin.

- Kommentteja ja kysymyksiä on meillekin tullut, ja ne ovat aivan luonnollisia tällaisessa tilanteessa. Joinain aikaisempinakin vuosina Nälkäpäivän alla on noussut meihin liittyviä kysymyksiä, eikä ainakaan niillä ole ollut vaikutusta.

Katavisto muistuttaa, että Veripalvelun rahat ovat sen omia rahoja, eikä niiden epäselvyyksillä ole mitään tekemistä Nälkäpäivävarojen kanssa.

- Keräysvaramme menevät aina vain ja ainoastaan katastrofirahaston kautta.

Katavisto kertoo, että Nälkäpäiväkeräys saa nykyisin erittäin vähän negatiivista palautetta.

- 90-luvun laman aikaan saattoi palaute olla milloin mitäkin. Täytyy olla kiitollinen suomalaisille, että he suhtautuvat keräyksiin niin positiivisesti.

Nälkäpäivä lähti liikkeelle siitä ajatuksesta, että yhtenä päivänä syödään itse vähemmän ja lahjoitetaan säästyneet rahat nälänhädän uhrien auttamiseksi.

Nykyään moni antaa keräyslippaaseen lompakosta löytyvät ylimääräiset hilut, mutta Nanna Katavisto kertoo tavanneensa monta sellaistakin lahjoittajaa, joiden päivän budjetissa lahjoitus jo tuntuu.

- Lisäksi moni koulu ja yritys tarjoaa esimerkiksi puurolounaan, ja tästä säästyvä raha annetaan katastrofirahastoon. Ihmisten auttamishalu on valtaisa.

Myös suomalaisia autetaan lahjoitusrahoilla

Nälkäpäivänä kerättäviä katastrofirahaston varoja ei ole ennalta sidottu mihinkään kohteeseen. Viime syksynä kerättyjä varoja on käytetty auttamiseen esimerkiksi heti Haitin maanjäristyksen jälkeen.

- Rahoilla voimme lähettää kenttäsairaaloita, tarvikkeita, henkilökuntaa ja erilaista tukea, kertoo Nannan Katavisto.

Raha ei kuitenkaan mene vain ulkomaille, vaan apua annetaan myös kotimaassa.

- Kotimaassa tehtävä työ on myös tätä avustustyötä. Jos perhe esimerkiksi menettää kotinsa tulipalossa kotinsa, Punaisen Risti järjestää katastrofirahaston varoilla majoitusta ja tarvikkeita. Myös viime vuosien kouluampumistapauksissa uhreja on tuettu katastrofirahaston avulla.

Vuosittain lahjoitusvaroilla autetaan satoja vaikeaan tilanteeseen joutunutta suomalaista.

Katso Anne Forssènin juttu