Sotilaat kaappasivat vallan Sudanissa – suomalaistutkija näkee taustalla "itsekkäitä valtaan liittyviä syitä"

Uutistoimistojen pääministeri olisi pidätetty sen jälkeen, kun hän kieltäytyi osallistumasta vallankaappaukseen. Pidätettyjen olinpaikka ei ole tiedossa.

Kenraali Abdel Fattah al-Burhan julisti tv-puheessa maahan hätätilan ja ilmoitti useiden maata hallitsevien johtoelinten hajottamisesta.

Lue myös: Sudaniin julistettiin hätätila – maan armeijan komentaja kertoi hajottaneensa maan johtoelimet, muodostaa uuden hallituksen

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Katariina Mustasilta arvioi, että taustalla voi vaikuttaa sotilasjohtajien pelko omien etuoikeuksien menettämisestä.

– Kyse on niin poliittisesta, taloudellisesta kuin sotilaallisesta vallasta. Ne olisivat demokraattisen siirtymän takia olleet pikkuhiljaa vaarassa luisua heidän käsistään. Mukana on varmasti itsekkäitä valtaan liittyviä syitä, sanoo Mustasilta.

Siirtymäkauden hallinto

45 miljoonan asukkaan Sudania hallitsi vuosikaudet diktaattori Omar al-Bashir, kunnes hänet syöstiin vallasta kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen valtaa on pitänyt siirtymäajan neuvosto, jossa on ollut sekä siviilejä että sotilaita.

Virallinen selitys vallankaappaukselle on maan turvallisuuden takaaminen. Mustasillan mukaan sotilaat syyttävät väliaikaisen hallinnon tehottomuudesta juuri siviilipuolen henkilöitä, vaikka ovat itsekin olleet siinä mukana.

Pääkaupunki Khartoumissa ja muutamassa muussa kaupungissa ihmiset lähtivät kaduille vastustamaan sotilasvallankaappausta.

He vaativat siviilihallinnon palauttamista. Katariina Mustasilta muistuttaa, että Sudanissa on edelleen voimissaan laaja väkivallaton liike, jonka toiminta johti Omar al-Bashirin vallan kaatumiseen. 

– Liike on pyrkinyt pitämään demokratisoitumisprosessin elossa. Vastustus vallankaappausta kohtaan varmasti kasvaa, ja kyselytutkimusten mukaan enemmistö ihmisistä tukee demokratiaa, vaikka siinä olisikin omat ongelmansa.

Avoin kysymys on myös se, miten Sudanin naapurimaat reagoivat uuteen hallintoon. Vielä pari vuotta sitten naapuri Etiopia toimi välittäjänä neuvotteluissa sotilaiden ja siviilien välillä. Nyt Etiopian sisäinen tilanne on vaikea ja samalla maiden keskinäiset välit ovat kiristyneet.

Muun muassa YK, EU ja Afrikan Unioni ovat tuominneet vallankaappauksen ja ovat vedonneet poliitikkojen vapauttamiseksi. Kansainväliset lennot pääkaupunki Khartoumiin on keskeytetty.