Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) mukaan valiokunta on päättänyt poikkeuksellisesti julkistaa sote-mietintöluonnokset jo tässä vaiheessa.
Kiurun mukaan valiokunta ei ole hyväksynyt mietintöluonnoksia yksimielisesti. Oppositiopuolueiden edustajat ovat arvostelleet ratkaisuja kovin sanoin.
Valiokunta ehdottaa muun muassa, että maakuntien rahoituksessa säilytetään kustannusten kasvua rajoittavat säännökset, mutta maakunnan oikeutta saada valtiolta lisärahoitusta vahvistetaan.
Valinnanvapauslain mukainen asiakassuunnitelma ehdotetaan laadittavaksi vain laaja-alaisesti palveluja tarvitseville ja se sisältää yhteenvedon muista sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmista. Asiakassuunnitelma ei kuitenkaan loisi asiakkaalle juridista oikeutta palveluihin eikä se olisi valituskelpoinen hallintopäätös.
EU-notifikaatiota ei tarvita
Sosiaali- ja terveysvaliokunta kertoo selvittäneensä EU-notifikaation tarvetta ja yhtyneensä ministeriöiden arvioon siitä, että notifikaatiota ei tarvita. Notifikaatiolla eli ennakkoilmoituksella olisi pyritty selvittämään etukäteen sisältyykö järjestelmään EU:ssa kiellettyä valtiontukea.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu sekä muut tehtävät siirtyvät maakunnille 1.1.2021. Valinnanvapauden toimeenpanoa ehdotetaan vaiheistettavaksi ja siihen varataan aikaa siten, että sosiaali- ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa maakunnissa 1.1.2023.
Maakunta voi kuitenkin valtioneuvoston luvalla aloittaa sote-keskusten toiminnan jo vuonna 2021, jos se täyttää aloittamiselle asetettavat edellytykset. Tarvittaessa maakunnan pitää hakea määräajan pidentämistä enintään 1.1.2024 asti. Suunhoidossa valinnanvapaus tulee valiokunnan ehdotuksen mukaan voimaan 1.1.2023 alkaen. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti otettaisiin käyttöön koko Suomessa 1.1.2022.